Opiskelupaikka vastaanotettu!

Mut hyväksyttiin kouluun ensivuodelle! Sopivasti voin eläintenhoitajien päivänä ilmoittaa, että olen vastaanottanut paikan eläintenhoitajaksi maatalousalan perustutkintoon.

Kaikkihan lähti alunperin siitä, kun Eira postasi blogitekstinsä omista tulevaisuuden haaveistaan ja niiden tavoittelusta. No hitto miksei, jos joku tavoittelee muuttoa Espanjaan on aika pieni juttu mun hakea kouluun ja ryhdistäytyä omassa elämässä eteenpäin vaikka kuinka jännittää. Tossa Eiran artikkelissa oli tosi hyviä kysymyksiä!

Olen opiskellut alaa peruskoulun jälkeen aiemminkin, se näyttää toki pätevältä kirjallisena – mutta.. totuus on että kävin silloin kyseistä alaa alle kuukauden ja vuosia myöhemmin käytin autolla ystävääni hakemassa samalta luokalta valmistumispaperit. Haha, ehkä olisin siis valmistunut itsekkin kyseiseen ammattiin jos olisin vain motivoitunut enemmän enkä ollut typerä ja hankala teinityttö.

📸 Jasmin Makkonen

 

En oikeastaan oo koskaan osannut vaan nähdä itseäni tekemässä muun alan töitä, vaikka varhaiskasvatuksessa olenkin tykännyt työskennellä aikaisemmin. Mulla on alalle tietoa ja taitoa jo valmiiksi todella paljon mikä auttaa mua opinnoissa. Sehän on fakta, että eläintenhoitajan papereilla pelkilteen työllistyminen on aika heikko. En nää sitä silti heikentävänä tekijänä, koska on niin paljon mahdollisuuksia erikoistua vaikka mihin ja eniten mua kiinnostaa klinikkaeläinhoitajaksi kouluttautuminen tai pieneläinpuolelta koirien ravitsemus & koulutus. Ei musta ehkä maatilan emäntää saisi, saatika lomittajaakaan. Eniten mua kyllä jännittää miten osaan ajaa traktoria tai käyttää metsätalouskoneita, mutta ehkä selviän huumorilla eteenpäin. Mun mies ei anna mun edes halkoa puita kirveellä kun oon niin tavattoman tohelo ihminen. Lähiviikot koulussa saattaa myös aiheuttaa koomisia tilanteita, koska oon ihan surkea sopeutumaan vieraiden ihmisten sekaan johonkin missä pitäisi loistaa edukseen. En ymmärrä miten tulin valituksi sen videohaastattelunkaan perusteella.

Onnekseni opiskelut alkaa vasta Helmikuussa, joten mulla on aikaa järjestää ja jännittää. Suurinta stressiä tässä tilanteessa aiheuttaa mulle E’n hoitopaikan hakeminen ja aloitus. Ei hitto, mulla ei todellakaan ole mitään hajua miten kaikki päiväkotihommat menee. On ihan hirveä määrä erilaisia vaihtoehtoja, aikoja valittavana ja mulla ei ole mitään käryä koko hommasta. Hoitopaikan sain haettua ja toivon, että ehkä tätäkin toheloa joku sieltä opastaa eikä viilaa ihan satasella linssiin. Ja sitten kun aletaan miettimään ja laskemaan tuloja, on tää kyllä yks työmaa. Tuntuu että kaikki muut äidit on näissä tämmösissä ihan eksperttejä kun itse kysyn tyhmiä ja nauran kun en muuta osaa. Oppia ikä kaikki.

No, vielä on muutama kuukausi aikaa nauttia kotiäitiydestä. Hyvää eläintenhoitajien päivää!

Viia

 viiaw
Viiaw

1

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. Elsa

    Oi, onnea opiskelupaikasta!! 🖤

Vastaa