Opiskelu korona-aikana

Tässä maailmantilanteessa toki toivoisi, että se iso paha korona laantuisi pian ja voidaan jatkaa elämää aika pitkälti normaalisti. Pakko kumminkin sanoa, että siitä löysin jotain positiivistakin.

Ei mulla käynyt kouluun hakiessa mielessä mitään koronaan liittyvääkään. Se oli vähän sellainen hetken mielijohde hypätä omien unelmien perässä ja sukeltaa laput silmillä tuntemattomaan. Opiskeleminen oli minulle itselle mörkö, ihan hirveän iso mörkö. Valehtelisin jos väittäisin, ettei se olisi edelleen.

Muistan kun herkkänä, huonon itsetunnon omaavana teininä kirjoitin tältä samalta alalta koulun eropaperit 3 viikon opiskelun jälkeen vuonna 2011. Olin vieraalla paikkakunnalla, mua ei oltu kirjattu koulun kirjoille ollenkaan jonka takia myöhästyin ensimmäisenä päivänä tunnilta ja meidän ryhmänohjaaja vihasi mua siitä päivästä lähtien. Mun asuntolan kämppis antoi mun suurinpiirtein vain hengittää samassa huoneessa, en tuntenut ketään ja en sattuneista syistä meinannut saada edes ruokaa ruokalasta. Nyt naurattaa, mutta sillon ei naurattanut. Tutkinnon sisältö oli kaikkea muuta kuin olin kuvitellut silloin ja se oli nimenomaan sitä tiivistä opiskelua. Mulla jäi opiskelusta niin negatiivinen mielikuva, että en hakenut kouluun uudelleen. Mua harmitti suunnattomasti nämä kymmenen vuotta, että minusta ei tullut eläintenhoitajaa.

Nyt mun vahvuus on itsevarmuus ja parempi asenne, tiedän mitä mun täytyy tehdä saadakseni tästä itselleni ammatin. Vaikka aikuisena opiskelu on nyt ja tässä mulle parempi vaihtoehto, normaalioloissa luultavasti olisin käynyt jo pään sisällä useita motivaatiokamppailuja. Minusta ei olisi istumaan luokkaan viitenä päivänä viikossa, ei vaikka miten yrittäisin.

Tähän saakka, tämä kevät on ollut ihan äärimmäisen helppoa ja meidän loppuvuosikin näyttäisi olevan yhtä sujuvaa mallia. Meidän opiskeluun on sisältynyt..

  • 5 viikkoa teamsia etänä
  • 4 viikkoa itsenäistä opiskelua verkossa
  • 7 päivää käytännön opetusta pienryhmissä

Kun lasketaan mukaan vielä hiihtoloma ja pääsiäisloma, ei opiskelu edes tunnu opiskelulta vieläkään ja se on kivaa. Mun on vaikea käsittää edes, että olen opiskelija. Olen aina ollut enemmän sellainen ihminen, jonka ympärillä on mielummin 40 eläintä kuin 40 ihmistä.

Kiitos korona, pidän opiskelusta.

On ehkä hieman raffia sanoa näin, mutta sanon sen silti. Kiitos korona, pidän opiskelusta. Ei ne maskitkaan tunnu niin pahalta jos tässä pääsee näin helpolla alkuun.

Korona on mahdollistanut mulle opiskelun omaan tahtiin, ilman paineita ja mahdollisuuden käydä tätä koulua kotoa käsin. Kaikki käytäntö muutaman tuntemattoman ihmisen porukalla on ollut todella kivoja päiviä, esimerkiksi päivä eläinpihassa tuntui vapaa-ajalta. Voisin mennä sinne muutenkin, kun vain oppimaan asioita.

Eli jos mietit opiskelua, aloita se nyt. Lasku uuteen alkuun on paljon pehmeämpi mikäli olet yhtä epäsosiaalinen kuin minä. Toki toivoen, että edelleenkin tämä korona nyt laantuisi, mutta olen ihan avoimesti tyytyväinen opiskeluihini pandemiatilanteessa.

📸 Biancaportraits

Pääsiäisloman jälkeen meillä alkaa top-jakso maatilalla,  joka kestää 7 viikkoa. Se tulee olemaan mulle haastavin jakso koko opinnoissa vaikka tiedän sen jälkeen ensimmäisen tutkinnon osan olevan näyttöä vaille suoritettu. Send help.

Pssst! Eläintenhoidon opiskelun Q&A tulossa, heitä tähän alle tai muissa somekanavissa kysymyksesi! Kysymykset julkaistaan anonyymina.

– Viia

@viiaw
Viiaw

2

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. sonjaidailona

    Voi ei! Inhottavaa, että sulla noin huonoja kokemuksia, kun itse muistelen opiskeluja vaan haikeana ja positiivisesti. Onneks nyt sulla parempi fiilis <3.

Vastaa