Kesä 2020 & syksyn suunnitelmat

Nyt kun on aloitettu jo syksy, muistellaanpas vielä hetki kesää ja sen tapahtumia. Mun kesään ainakin mahtui loppujenlopuksi kaikenlaista ja sen jälkeen on hyvä keskittyä myös loppuvuoteen.

Jo aiemmin kirjoitin, kuinka ollaan sitä samaa arkea kesälläkin. Kesässä on kumminkin mun mielestä jo se pelkkä fiilis, joka tekee kesästä kesän. Ei tarvitse tapahtua paljoa, mutta ne menevät kumminkin sinne kesämuisteloihin joka vuosi vaikka oltaiskiin vaan istuttu kotona. Tähän postaukseen tiivistän siispä muutaman asian meidän kesästä.

Meidän kesään mahtui juhlia, niinkuin varmaan monen muunkin. Ihana ystäväni meni naimisiin ja sitä ennen meillä oli ihan huiput polttarit koskenlaskuineen & Klamydian keikkoineen. Oikeestaan ne häät oli semmoset, mitä voisin kutsua tän kesän kohokohdaksi. Niitä polttareitakin oltiin suunniteltu jo pitkään, musta on ihan todella vaikea aina odottaa jotain suunnitteilla olevaa juttua! Tämän morsiamen kanssa oltiin oltu pidempään jo niin, että nähtiin vain sillointällöin. Häiden jälkeen löydettiin toisemme uudelleen ja hänestä on tullut mulle entistä tärkeämpi. Jokaisella pitäisi olla sellainen ystävä, johon luottaa täydet 100% ja jonka tietää seisovan sun tukena no matter what. #tontit2020 🖤

Juhlittiin me myös kotona. Mies täytti vuosia, meille tuli viisi yhteistä vuotta täyteen ja meidän poika täytti ensimmäisen vuoden. Viisi vuotta ei ole pitkä aika, mutta se tuntuu kuin oltaisiin oltu aina yhdessä. Lapsen kohdalla taas se ensimmäinen vuosi tuntui menevän liiankin nopeasti, eikä sitä heti käsittänyt että meillä asuu jo taapero. Mukana kävi juhlimassa kummit ja mummit, hirveän pienet kakut tuli vahingossa tilattua mutta niistäkin jäi vielä yli! Elokuun alussa oli myös vielä ystävän tuparit ja olihan noita illanistujaisia 3kk aikana muutama ystävien kesken, kaikista hyviä muistoja tallessa.


Mulla jatkui myös rakas hevosharrastus, pääsin ratsastamaan kaverini kotipihaan hänen ylläpitohevostaan, sekä mahdollisesti jatkossa myös hänen omaa hevostaan. Heppastelu on kyllä yks parhaista keinoista rentoutua ja varsinkin, kun alla on sellainen hevonen jota tykkää ratsastaa. Myös pelkästään tallilla muu puuhastelu purkaa stressiä tehokkaasti. Vihdoin alkaa taas tuntua siltä, että en ole koskaan taukoa pitänytkään ja suuri kiitos tän pihattotallin omistajalle!

Koirilla taas pyörähti epäonneksi kennelyskä, kun käytiin setvimässä Innan allergia-oireita taas eläinlääkärissä. Oikeastaan se kennelyskä tuli vain Innaan, koska mulla jäi lääkityksen takia mahdollisuus sen rokotuksien uusimiseen siinä. Ekaa kertaa ikinä tuli nähtyä, mikä se semmoinen tauti oikeen on käytännössä. Innan allergioiden kanssa ollaan tapeltu ja todella pitkään, ehkä nyt alkaa jo pikkuhiljaa helpottamaan ja tää ei ole mikään helppo tie kulkea.

Me ei paljoa matkailtu, vaikka kovasti suunniteltiin reissua Helsinkiin ja eritoten Korkeasaareen. Helsingin reissun peruuntuessa me käytiin päiväreissulla Savonlinnassa ja siellä sitten Olavinlinnaa ihmettelemässä. Miehelle oli jo tuttu paikka, mutta me oltiin Eemilin kanssa siellä linnassa kumpikin ihan ensimmäistä kertaa. Harmiksemme ne ylimmät tornit oli kiinni, koska kävijämäärää oli varmaan rajoitettu sielläkin. Usein tulee käytyä Kuopiossa jo ihan ikeankin takia, mutta nyt tässä koronahässäkässä ei tullut sitten sielläkään käytyä kertaakaan, en ainakaan muista (voidaan olla kyllä käytykkin, mulla on norsun muisti..)! Mökkeiltyä tuli kyllä muutamaan otteeseen, sehän kuuluu suomalaisten kesän ehdottomiin juttuihin!

Kaikinpuolin onnistunut kesä, vaikka ei sitten Heinäkuun alun jälkeen ollakkaan kun vain enimmäkseen oltu ja elokuu on pyöritty stressissä niin että meinaa jo tukka tippua päästä. Kelejä on kyllä ollut omasta mielestä paremmin kuin viimevuonna. Pian saa laittaa kynttilätkin pimeneviin iltoihin tunnelmaa luomaan ja kukaan ei katso kieroon kulkiessani koko päivän villasukissa. Voisin kyllä elää kesää koko loppuelämän, inhoan talvea.

Syksyn plääni?

Mun syksystä en aio ottaa liikaa stressiä. Oon todella pitkään miettinyt paluuta takaisin kouluttautumaan eläintenhoitajaksi ja ajattelin alkaa sen puolesta miettimään vaihtoehtoja, se on sellainen ala mitä voisin ainoastaan nähdä tekeväni koko sydämestä ja osaan jo tarvittavia taitoja paljon valmiiksi. Suurin voitto tulisi olemaan Innan allergiaoireiden selvittäminen, jotta saisin koirasta pian oireettoman kokonaan. Siihen lisäksi heppailua ja tilaustöiden neulomista – ois aika paljon neulottavaa. Ehkä ensivuoden puolella kerkeisin neuloa itsellenikin uudet villasukat! Koko kesän oon tuntunut olevan niin solmussa, että ehkä sellainen itsensä löytäminen voisi kuulua tähän listaan myös. 

– Viia

instagram viiaw

3

Tällä artikkelilla on 4 kommenttia

  1. Nonna/Käsikirja Minusta Sinulle

    Itsensä löytäminen; aina hyvää etsintää täälläkin 😁💗

  2. Tiina

    Oi, tää oli kiva yhteenveto 🙃 Vaikuttaa olleen mukava kesä.

  3. Eira

    Toivottavasti allergiajutut selviää♥️

Vastaa