Tekopyhät ekoteot

Arjen ekoteot – tekopyhää bullshittiä vai oikeasti merkityksellisiä juttuja?

Sohaisen varmasti kirjoituksellani muurahaispesään, mutta antaapa mennä. Ihan ensimmäisenä haluan käsi sydämmellä sanoa, etten todellakaan itse ole mikään ekologisuuden perikuva, en aio paasata kenellekään miten tulisi elää – ja myös omassa tietotaidossani on paljon parantamisen varaa. En myöskään halua arvostella ketään tai kenenkään valintoja. Haluan koronakriisin keskellä (ja osittain sen innoittamana) pohtia ekologisten valintojen ristiriitoja ja kannustaa pysähtymään miettimään omaa hiilijalanjälkeään. Onhan ilmanlaatu monissa maissa koronan aiheuttamien muutosten vuoksi parantunut – vain siksi, ettei kulutusyhteiskuntamme toimi tilapäisesti samoin kuin ennen. On aina helppoa osoittaa sormella yhtä yleismaailmallista kohdetta koko maapallon ilmaston tuhoamisesta, mutta tosiasiassa meidän kaikkien valinnat ratkaisevat. Se, etsimmekö valintoja vain ja ainoastaan niistä itsellemme mukavista asioista, on kysymys, jonka haluan tänään esittää. Lisäksi haluan kysyä: onko meillä varaa kritisoida toistemme valintoja isoon ääneen, jos kuitenkaan emme itsekään pysty kuin yhden tai kahden yksittäisen asian muuttamiseen itsekkään?

ekoteot

”Olen vegaani (ja sinunkin pitäisi olla) – mutta lennän silti 7x vuodessa”

Kaikki ekoteot ympäristön hyväksi ovat hyviä tekoja, mutta voimmeko lainata toisesta asiasta tuhlataksemme sitten koko hiilijalanjälkemme johonkin toiseen? Pyhittääkö esimerkiksi työmatkojen käveleminen tai kasvisruokailu kaukomaiden lennot? Minä en ainakaan ole kertaakaan eläessäni istunut lentokoneen kyydissä hyvällä omallatunnolla.

Lentäminen on yksittäisenä asiana hiilijalanjälkitestien perusteella yksi merkittävimistä yksilön hiilijalanjälkeä nostavista asioista. Voimme ajatella, että juuri minun kaukomatkojeni takia tehdyt lennot ovat pientä vaikkapa Kiinan tehtaiden saastuttamisen rinnalla. Tämä on kuitenkin pelkkää oman ekologisen omatunnon hiljentämistä. Kiinan tehtaat eivät ole millään tavalla rinnastettavissa meidän lomamatkoihin. Molempien päästöjä voisi ja pitäisi vähentää merkittävästi, mutta Kiinan tehtaat eivät kuitenkaan tee omasta lomalennosta yhtään sen vähemmän saastuttavaa, vaan molemmista syntyy ihan omat saasteensa. Jos Kiina saastuttaa paljon, oikeuttaako se minua saastuttamaan enemmän kuin elämälle välttämtöntä olisi?

Se, että joku toinen saastuttaa paljon enemmän kuin joku toinen, ei tee omista valinnoista ekologisessa näkökulmassa katsottuna yhtään hyväksyttävämpiä. Entä riittääkö esimerkiksi vegetarismi hyvittämään lennoista syntyvät ilmansaasteet? Oman matkasi hiilijalanjäljen voit testata esimerkiksi täältä löytyvien testien kautta. Lihansyönnin aiheuttamat päästöistä taas voit lukea täältä. Tuohon jälkimmäiseen viitaten haluan kuitenkin painottaa, että artikkelissa kyseessä on globaaleita asioita koskevia argumentteja. Suomessa tuotettu ja syöty liha ei uhkaa orankien elintilaa tai sademetsiä. Kuten monet muutkin asiat, myös lihantuotanto on omassa kotimaassamme varsin edistynyttä moniin muihin maihin nähden. Kumpi saastuttaa enemmän, ulkomailta tänne kuljetetut vegetuotteet vai lihan järkevä tuotanto omassa maassamme lähituottajan toimesta? Minulla ei ole tähän vastausta – enkä halua puolustella lihansyöntiä vain koska olen itse sekasyöjä – mutta kehoitan silti jokaista pohtimaan lähiruuan merkitystä sekä ympäristölle että suomen kansantaloudelle (ja omalle terveydellekin). Lähiruuanhan ei varmasti myöskään ole pakko olla juuri lihaa.

ekologisuus

ekoteot

”Ajan sähköautolla, joten voin hyvällä omallatunnolla valita auton julkisten sijasta”

Uusimman tiedon mukaan tämä ei kuitenkaan mene ihan näin. Uuden sähköauton ostaminen voi tuntua järkevältä niin taloudellisesti kuin ekologisestikin, mutta ilmastopaneelin autokalkulaattori osoittaa sekä ekologisen että taloudellisen hyödyn syntyvän vasta muutaman ensimmäisen hankintavuoden jälkeen. Kalkulaattori vertailee uutta bensa-autoa uuteen sähköautoon, mutta jättää kysymyksen, mitäpä jos puhutaan käytetystä henkilöautosta vs. uusi sähköauto.

Toki tätä asiaa voidaan uutisoida myös niin, että 15 ajovuoden jälkeen sähköauton hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 60% pienempiä, kuin bensa-auton. Kauaskantoiset muutokset ovat toki tärkeitä, mutta voimmeko silti hyvällä omallatunnolla ostaa esimerkiksi käytetyn bensa-auton sijasta upouuden sähkö-auton, jonka rakentaminen on kuluttanut luonnovaroja – vain siksi, että jatkossa 15 vuoden kuluttua säästäisimme päästöjä? Kuinka pitkä edes on keskimääräisesti autojen elinkaari? Viidentoista vuoden kuluttua harva ajaa enää samalla autolla.

Olen lukenut myös artikkelin, jossa kerrottiin sähköautojen käytännössä olevan täysin hyödyttömiä siihen saakka, kun kuljemme lentäen paikasta toiseen. Bensa ja diesel syntyvät lentopetrolin sivutuotteena, ja niin kauan kun petrolia tarvitaan, syntyy myös bensaa ja dieseliä. Mitä niille tulisi tehdä, jos ei hyödynnä niitä polttoaineina? Lisää vertailua aiheesta löytyy myös täältä.

luonto

”Hankin vaatteeni kirpputorilta, joten voin hyvällä omalla tunnolla omistaa niitä paljon”

On hienoa, että haluamme myydä ja ostaa jo kerran käytettyä. Kirpputorikulttuuri on kuitenkin mielestäni vuosien aikana provosoinut vimmaa myydä ja ostaa itselle tilalle uusi. Se on omiaan ruokkimaan kertakäyttökulttuuria sen sijaan, että miettisimme jo ostaessamme, tulemmeko pitämään vaatetta sen elinkaaren loppusuorille asti. Tämä taas on mielestäni aiheuttanut sen, että naistenvaatteet eivät kelpaa enää edes kaikkiin kierrätyskeskuksiin. Kirpputoreillakaan ne eivät enää mene samalla tavalla kuumille kiville, kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Hyvittääkö vaatteiden kiertoon laittaminen tai käytettynä ostaminen niiden hiilijalanjälkeä, vai onko se vain noidankehä, josta hyödyn nappaa lopulta kuitenkin pikamuotia tuottavat vaateketjut?

Olen aiemmin itsekin työntänyt vuositasolla tuhansia euroja vaatteisiin. Vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että vähemmälläkin pärjää. Rakastuin muutama vuosi sitten French Wardrobe -ajatteluun. Möin pois suurimman osan vaatteistani, ja jätin vain ne, jotka pystyy helposti yhdistämään muihin kaapissani oleviin vaatteisiin. Opettelin käyttämään t-paidat ja sukat loppuun, ennen kuin hankin tilalle uuden vastaavan vaatteen. Tämä on osoittanut, että vaatteet kestävät ja kestävät. Kun vaatteen elinkaaren näkee uudesta rikkoutuneeseen saakka, ja hyödyntää sen ehkä sen jälkeen vielä muissa käyttötarkoituksissa, oivaltaa, että mitään ei kannata hankkia hetken mielijohteesta. Vähän käytetty vaate seisoo kymmeniä vuosia vähänkäytettynä kaapissa, mutta ei ole välttämättä enää lainkaan ajanmukainen ollessaan vielä ehjä. Sen sijaan, viikottain käytössä olevat vaatteet kuluvat pois käytöstä eivätkä päädy roskalavalle vain siksi, ettei niitä enää kelpaa käyttää kahdenkymmenen vuoden päästä.

”Asun yksiössä, joten asumiseni ei vie paljon luonnonvaroja. Voin siis käydä pitkissä kuumissa suihkuissa päivittäin”

Toisaalta, vaikka itse jätän kuumat suihkut ja kaukomaat väliin vuosi toisensa perään, niin voinko sen varjolla itse syödä lihaa, asua isossa sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja ajaa autolla joka ainoaan paikkaan suurimmaksi osaksi vieläpä yksin?

Luonnonvarat eivät ole kuin säästöpossu. Meillä ei oikeasti ole kenelläkään varaa kuluttaa niin paljon, mitä nykyäänkään kulutamme, jos haluamme tämän pallon voivan hyvin vielä satojen ja satojen vuosien päästä. Ekoteoista ei toki kannata ottaa itselleen arkista ahdistusta, mutta sen sijaan meistä jokainen voisi positiivisessa mielessä pysähtyä jokaisen arjen valinnan kohdalla miettimään valintojensa seuraksia.

Haastankin sinut nyt tekemään parannuksen yhdessä arjen asiassa ympäristön parhaaksi. Onko se parempaa kierrättämistä, vähemmän shoppailua tai työmatkapyöräilyä? Ainakin lennot ovat toistaiseksi sattuneesta syystä pannassa. Kannattaa laskea, kuinka paljon omaan matkustamiseen vuosittain menee luonnonvaroja, ja pohtia, kestäisikö maapallo tätäkään vähää, jos kaikki tekisivät samoin.

hiilijalanjälki

Oma hiilijalanjälki ja omat ekoteot

Antamani haasteen toteuttamisessa apuna voit käyttää esimerkiksi tätä ympäristö.fi laskuria. Itse yllätyin omista kulutuksistani. Luulin, että asuminen veisi suurimman siivun, mutta olinkin itseasiassa todella merkittävästi alempana, kuin keskiverto suomalainen. Ainoastaan liikenteen osalta nappasin keskimääräistä suuremman siivun – silti – vaikka merkitsin vuosittaisiksi ajokilometreiksi 20 000km ja yhden laivamatkan Helsingistä Tallinnaan. Laskuri antaa koko testin ajan vinkkejä oman kulutuksen vähentämiseen ja linkkejä muihin aihetta käsitteleviin sivustoihin. Jos kokeilit, uskallatko kertoa kommenttiboksiin oman vuosittaisen hiilijalanjälkesi? Minulla se oli 5700 CO2e, mikä on keskivertoa lähes puolet vähemmän.

Lopuksi, kaikki ekoteot ovat tyhjää parempia. Aina voi kuitenkin vielä hieman parantaa.

<3: Tanja

4

This Post Has 5 Comments

  1. Milla

    Tää postaus oli kyllä tosi hyvä ja tästä aiheesta pitäisi puhua enemmänkin! Joskus näkee blogien kommenttikentissä syyllistämistä siitä, jos joku ei vaikka tee kaikkea niin vastuullisesti kuin ”pitäisi”. Mutta tärkeämpää on se, että edes yrittää tehdä itse jotain ja istuttaa arkeen tapoja, jotka tukevat kestävää kehitystä ja ovat vastuullisempia valintoja. Ruoan lähituotanto on myös yksi suuri asia, meillä suositaan suomalaista ja ihan sekasyöjiä ollaan kaikki kolme. Ajatus katkesi nyt kesken kaiken, mutta eiköhän myö tästä aiheesta puhuta aina välillä, niin josko tulisi mieleen… 😉

    1. Milla

      Kävin vielä laskemassa hiilijalanjäljen, joka oli 5200 – suurin osa tulee autosta, mutta täällä ei kulje julkiset ja lähikauppoihin on 15-35km matkaa. 🤗 Ihan hyvä kuitenkin 👍🏻

  2. roosakoivula

    Hyvä postaus!

    ”Kumpi saastuttaa enemmän, ulkomailta tänne kuljetetut vegetuotteet vai lihan järkevä tuotanto omassa maassamme lähituottajan toimesta?” -> Tähän varmasti vaikuttaa moni asia. Itse en osta lihaa kotiin, ja muutenkin haluan välttää lihan syömistä. Syynä tähän ovat eläinten kohtelu, ei niinkään ilmasto (vaikka sekin tärkeää tottakai).

  3. Elsa

    Olipas hyvä postaus! Asioilla on aina kaksi puolta – tässä heräsi itsellänikin ajatuksia omista kulutustottumuksista. Vaikka tuon laskurin mukaan hiilijalanjälkeni on tavallista pienempi, löytyy tosiaan silti aina varaa parantaa! Eikä se usein vaadi kovinkaan isoja tekoja, vaan pieniä valintoja arjessa 🙂

  4. Nonna

    Todella hyvä postaus ja ajatuksiaherättävä!

Vastaa

Close Menu