Mökillä rentoutumista ja muuta mukavaa kesäpuuhaa

Mökillä – painajainen vai rentoa meininkiä?

Eka työviikko oli taputeltu jo torstai-aamuna. Lapset märisivät tylsyyttään, enkä todellakaan ole yövuorojen välissä tai niiden päätteeksi valmis toimimaan ohjelmapalvelutoimistona. Vaikka ensin ajatus ei tuntunut hyvältä, niin päädyin kuitenkin lähtemään mökille. Mulle on jäänyt vähän huonot fibat mökkeilystä ihan pienten lasten kanssa. Ensinnäkin mökki on vähän ahdas, itikoita on ranta mustanaan, pitää olla silmät selässäkin etteivät lapset mene veteen, ruokaa ei kärsi oikein tehdä sisällä kun on jo muutenkin kuuma. Tai näin mä muistelin. Mieleen nousee myös ne mielettömät ripulikakat, joita ei saanut pestyä ennen kuin keitti ensin lämmintä vettä.

Toisin sanoen kotona oleminen on tähän asti ollut älyttömän paljon helpompaa kuin mökkeily. Jos lähtee jonnekin, missä v-käyrä heilahtelee tavallista enemmän, niin miksi lähteä. Hammastenkiristely ei paljon rentouta. Sitäkin uhmaten on kyllä tullut käytyä perheellä milloin missäkin, myös mökillä. (tosin oikeastihan tiedän, että nautin olla luonnonhelmassa, mutta miksi se irtautuminen kaupungista on niin vaikea) Joskus sitä on vaan miettinyt, että pähkähullua touhua kaikki eräily esimerkiksi vaippaikäisten kanssa.

Se mikä ei tapa, vahvistaa ja tällä motolla lähdettiin liikkeelle. Aika ei ollut kuultanut muistoja, mutta sen sijaan aika on tehnyt tehtävänsä: meillä olikin ihan sikamukavaa. Lapset ja koira nauttivat älyttömästi veden äärellä olemisesta ja mulle jäi rooliksi lähinnä lillua rannalla ja vahtia, ettei meidän vesipelastaja hukuta ketään. Koiran väsähdettyä treenattiin laiturilta rantaan uimista lasten kanssa ja lopulta oltiin kaikki ihan hirmusen nälkäisiä. Kanat onneksi paistuivat ihan kädenkäänteessä.

Auringon laskettua, ja lasten lopulta nukahdettua, keskityin ihastelemaan pimenevää iltaa. Ai jestas miten voi luonto olla kaunis!! Sammakoiden valtaamalta polulta hipsuttelin illalla myöhään rantasaunan rappusille tuijottamaan maisemaa.

Onneksi annoin mökkeilylle mahdollisuuden. Tästä tulee ihan varmasti jatkossa vakiopaikka, minne mennä piiloon siivouspäivää tai muita arkikiireitä. Seuraavana aamuna mun olo oli kuin uudestisyntyneellä, ihan niinkuin ois ollut jo monta päivää vapaalla, vaikka todellisuudessa oli vasta ensimmäisen vapaapäivän aamu.

<3: Tanja

 

0

Vastaa

Close Menu