Miten yhdistää työ, perhe ja yrittäjyys

Miten onnistun yhdistämään yrittäjyyden, työn ja perheen?

Olen ollut yrittäjä nyt yli yhden kokonaisen vuoden! Mutta ettei elämä olisi liian hidastempoista, teen lisäksi kolmivuorotyötä paikalliselle sotelle. Teen 100% työaikaa sairaanhoitajana, mutta olen aina ollut sitä mieltä, ettei se riitä. Pitää olla jotain omaa, jotain luovaa. Olen haaveillut jo lapsena elämästä kalenterin kanssa ja tehnyt erilaisia ”päiväohjelmia”. Nyt tottavie elän sitä lapsuudessa unelmoimaani kalenterielämää! Miten onnistuu yhdistää yrittäjyys, työ ja perhe?

Kuva: @tkfotogarfi / Tuomo Kallonen

Organisoinnin perusteet

Moni on miettinyt, onko vuorokaudessani enemmän tunteja kuin muilla. No, fakta on se ettei valitettavasti ole. Olen vain hyvä organisoimaan. En hukkaa aikaa odotteluun auloissa, enkä varaa siirtymisiin mitään erillistä ”force majour” -varaa, vaan olen sovitussa paikassa sovittuun aikaan, enkä lähtiessäni jää suustani kiinni pitkiksi ajoiksi. Sääntö numero yksi onkin: aikatauluta oikein.

Multitaskaus on hyvä ja paha asia. Jos multitaskaa ruokaa tehdessä ja ruoka palaa pohjaan, aikaa menee hukkaan. Mutta sen sijaan, jos joskus sattuu olemaan jossakin hieman liian ajoissa tai toinen on myöhässä, ennättää hyvin kirjoittaa vaikkapa edellisen asiakkaan laskun, tai varata seuraavan asiakkaan ajan kalenteriin. Silloin multitaskaus on hyvä. Tällä olen kokonaan välttänyt mm. kirjanpitoon kuluvan ajan. Sääntö numero kaksi on siis: käytä turhat minuutit tehokkaasti. 

Olen sortunut tässä viimeisen vuoden aikana siihen, että täytän kalenteria joka suuntaan. Yhdet kuvaukset tuohon, toiset seuraavalle päivälle, kolmannet sinne ja neljännet tuonne. Kokonaiskuva on saattanut alkaa yhtäkkiä näyttää siltä, ettei vapaa-aikaa oikeastaan enää juuri jää. Mutta se ei ole tyhmä, joka tekee virheitä vaan se, kuka ei opi niistä. Olen opetellut – tai oikeastaan opettelen edelleen – vetämään raamit ajalle, jolloin olen käytettävissä. Pidän kiinni vapaapäivistä, paitsi jos niitä nyt jostain syystä tuntuu olevan turhan tiuhaan tai ”väärissä kohdissa” – mutta katson aina kokonaiskuvan ennen kuin luovutan vapaapäiviä pois. On eri asia käydä valokuvaamassa aamuvuoron jälkeen tunti kuin hypätä kesken vapaapäivän tunniksi töihin. Sääntö numero kolme: pidä kiinni vapaa-ajasta. Ja sääntö numero neljä: pidä kokonaiskuva kirkkaana mielessäsi. 

Sääntö numero viisi on: tee hommat mielellään heti pois alta. Minä pidän kalenterini auki asiakkaille aina noin kolme viikkoa kerrallaan (paitsi tottakai varaan pidemmälle kun keikan luonne sen vaatii, esim häät). Roikkumaan jääneet aikavaraukset ennättävät monesti peruuntua, siirtyä, valua vain käsistä. Joten sovin napakasti lyhyen ajan sisään omat aikani ja varaan nopeasti kuvauksen jälkeen kalenteriin ajan kuvien editoimista varten. Poikkeuksiakin löytyy, esimerkiksi juuri nyt minulla on pitkä editointijono purettavana, mutta eikös se niin ole että poikkeus vahvistaa säännön.

yrittäjyys
Kuva: @tkfotografi / Tuomo Kallonen

Miten jaksat?

Tätä minulta kysytään toistuvasti. Ensinnäkin en olisi ottanut yritystä pyöritettäväksi, jos olisin jo lähtötilanteessa todennut etteivät voimavarani riitä. Pääsääntöisesti siis yrittäjyys ei ole millään tavalla syönyt voimavarojani – joskin teen sitä toistaiseksi kuitenkin melko pienimuotoisesti. 

Kuuntelen itseäni ja käyn avoimesti keskustelua omasta jaksamisestani. Jos tuntuu, etten jaksa, niin otan aikaa muulle ja teen jossain toisessa kohti enemmän. Kun reagoi ajoissa vaikkapa väsymykseen, niin mitään valtavan suurta ongelmaa ei pitäisi missään vaiheessa jaksamisen suhteen tullakaan. Tai näin ainakin omalle kohdalleni uskon. Yrittäjyydessä hyvä puoli on se, että jos kulurakenne on siedettävä ja toimeentulo turvattu, voi aina olla vähemmän rahanahne ja päättää työmäärästään itse.

Kuva: www.tkfotografi.com / Tuomo Kallonen

Entäs se perhe?

Täytyy myöntää, että toisinaan minulla on hieman huono omatunto ollut jos olen monta iltaa viikossa poissa. Tähän on auttanut organisoinnin sääntö numero neljä, eli kokonaiskuvan hahmottaminen. En voi elää kuin ehkä lapsettomana eläisin (eli siis tekisin varmaan 20/7 töitä), vaan on jätettävä vapaita iltoja ja yhteisiä vapaapäiviä. Tasapainottelua se välillä on, mutta lapset ovat lapsia vain hetken. Omat lapseni ovat jo niin isoja, että tätä aikaa on jäljellä lopulta melko vähän enää, kun edes kotona asuvat. 

Koen myös kolmivuorotyön olevan puolellani yrittäjänä: voin tehdä hyvällä omalla tunnolla töitä vaikkapa aamulla lasten ollessa koulussa, jos olen menossa omaan työhöni iltavuoroon. 

Yrittäjyys on antanut minulle paljon, eikä se ole juuri mitään minulta ottanut pois. Hetkittäin joku asia on saattanut painaa mieltä, mutta meitähän ei koskaan stressaa juurikaan ne tehdyt työt vaan tekemättömät. Silloin täytyy vain kääriä hihat ja tehdä homma pois alta. 

<3: Tanja

5

Vastaa