Miksi otamme selfieitä?

Ota selfie! Vai onko oman naaman kuvaaminen itserakasta?

Tein puhelimella minivideoita lapsistani. Lasten videoista tuli noin 2min mittaisia. Kokeilin sitten myös videota itsestäni. Keskipitkä omakuva-video oli melkein 4min pituinen. Se sisälsi selfieitä, mutta myös muiden kuvaamia kuvia. Aiemmin kammosin kameraa, mutta nyt puhelimeni onkin yhtäkkiä aivan täysi omista kuvistani. Sille on toki syynsä – en voi kirjoittaa tänne ilman materiaalia ja olen jo blogin alkumetreillä päättänyt rajata perheenjäsenet ulos näistä hommista. Tarvitsen siis aivan välttämättä kuvia itsestäni. Olen blogin myötä oppinut jopa tykkäämään onnistuneista omista kuvistani. Onko se itserakkautta vai tervettä itsetuntoa, riippuu varmasti ihan henkilöstäkin. 

Törmäsin väitteeseen, että ihmiset postaa selfieitä someen, koska ovat niin korviaan myöten rakastuneita omaan naamaansa. Really?! Olin pöyristynyt. Seuraavassa hetkessä niitä väitettiin hyväksynnän saavuttamisen keinoksi ja whatever. Olen sen verran teini-maailmasta vieraantunut aikuinen, että en enää mitenkään osaa ajatella ”miten teini tämän ottaa” -näkökulmasta, mutta on hankala uskoa itserakkauden olevan edes teini-selfieiden taustalla.

Selfiet ovat osa kulttuuriamme. Niillä jaetaan fiilistä. Kerrotaan, mitä siistiä oltiin tai ollaan tekemässä. Halutaan kirjoittamisen lisäksi laittaa kuva. Halutaan inspiroida ja jakaa hetkiä, joita ei tule jaettua f2f. Mikä ihme olisi naamakirja ilman ainuttakaan selfieitä?

Selfiet ovat omalla kohdallani menettäneet hieman merkitystään. Ne ovat helppoja kuvia, joiden varassa ei voi pyörittää instagram-tiliä tai blogia. Selfieitä tulee otettua nykyään oikeastaan aika aniharvoin ja sitäkin harvemmin postaan niitä someen. On varmaan vieläkin itserakkaampaa oikein otattaa kuvia itsestään, vaikkei mikään malli olekaan. Eihän selfiet ole enää mitään sen rinnalla. Mulle se ei kuitenkaan ole mitään itsreakkautta. Mulla on aika-ajoin todellakin hankalaa kroppani kanssa. Rakastan kuitenkin kaikkea kaunista, ja valokuvahan voi olla kaunis vaikkei kuvassa esiintyvä ihminen olisikaan täydellinen.

Vihaan ylianalysoimista ja jossain määrin myös keittiöpsykologiaa. Miksi minun tulisi tietää kenenkään selfien sisin olemus ja sen ottamisen syy? Ei kai oman naaman kuvaamiselle tarvita edes mitään syytä! Ihmettelen tätä maailmaa, jossa itsestään tulee tehdä mahdollisimman vaatimaton ja ennenkaikkea näkymätön ollakseen hyväksyttävä. Ladatkaa kaikessa rauhassa some täyteen selfietä, filttereillä tai ilman, itserakkaina tai vähemmän itserakkaina. Sitä paitsi – itsestään saa tykätä ja sen saa myös sanoa koko maailmalle mikäli pokkaa on.

Piste.

<3: Tanja

 

1

Vastaa

Close Menu