Intuitiivinen syöminen on mun juttuni

Intuitiivinen syöminen – rakastan!

Mun piti oikeasti kirjoittaa tänään kotijumpasta, mutta säästän teeman myöhemmäksi, koska mulle iski aivan jäätävä inspiraatio Henriikka Johannan blogista. Henriikka kertoo blogissaan, ettei intuitiivinen syöminen ollut hänelle positiivinen kokemus, vaan paino lähti nousuun ja vihanneksia löytyi lautaselta yhä harvemmin. Koin suorastaan pakottavaa tarvetta lähestyä aihetta omasta perspektiivistäni, sillä juuri minulle intuitiivinen syöminen on ollut oikeastaan ihan pelastus.

Kuvat: Milla Hakkarainen

intuitiivinen syöminen

Vuosien syömiset paperilla

Tähän astisen elämäni aikana olen laihduttanut neljä kertaa yli 20kg. Ensimmäisen kerran teininä, jolloin mitään gramma-dieettejä ei kuluttajille vielä ollutkaan tarjolla. Toisen, kolmannen ja neljännen kerran laihdutin raskauksien jälkeen. Jäin jo ensimmäisen raskauden jälkeen koukkuun erilaisiin valmiisiin ruokavalioihin. Kaikki alkoi ilmaisesta go-fat-go:sta, jota noudatin milloin kenenkin kaverin kanssa. Fitfarmin kanssa tuli taatusti tuloksia, ja sain koetella omaa mielenlujuutta aina sen parin kuukauden ajan. Joka kerta onnistuin ja ihme kyllä, sain kilot myös pidettyä poissa aina seuraavaan raskauteen saakka.

Varsinaisesti minulla ei siis ole mitään pahaa sanottavaa myöskään näistä paperilapun kanssa syömisistä. Ainoa ongelma on se, että itseltäni ruokien mittaaminen, suunnitteleminen, punnitseminen ja purkittaminen vie paljon energiaa. Se kaikki energia menee vähän hukkaan, jos elämän miljoonasta palasesta muutama menee spontaanisti uusiksi ja joutuu tyytymään ratkaisuun ”plan B” – eli syömään sitä mitä on tarjolla. Riittävän monta muuttunutta osasta viikon aikana saa ruokavalion muistuttamaan enää etäisesti paperilappusen kaavaa ja kaikki ne jääkaappiin purkitetut makaroonit ja jauhelihat on paistettu käytännössä turhaan. Iskee morkkis, huono fiilis, tulee epäonnistunut olo.

Olen myös sitä mieltä, ettei elämä voi pyöriä pelkästään syömisen ympärillä. Enkä myöskään halua opettaa omille lapsilleni tätä kaikkea ruuanpurkitusjuttua.

intuitiivinen syöminen

Mitä se intuitiivinen syöminen sitten on?

Kun kuulin voittaneeni Nooran blogista 3kk etävalmennuksen, tiesin jo valmiiksi, että tällä kertaa en halua mitään ruokavaliota. Olin jo muutenkin hyvän tovin syönyt ilman paperilappusia, ja uskoin pärjääväni sen kanssa. Tsekkaus mun ruokapäiväkirjaan osoitti, ettei mitään ihmeellisiä viilauksia tarvinnutkaan tehdä. Olin hyvässä vauhdissa opettelemassa intuitiivista syömistä, ja sillä tiellä aion jatkaa.

Intuitiivinen syöminen tarkoittaa sitä, että syödään kehoa (ja mieltäkin) kuunnellen. Tehdään siis hyviä, terveellisiä valintoja ilman paperilappusia.

Minusta on ihanaa, että voin aamulla munakkaan tai raejuustopuuron sijasta ottaa aamupalaksi smoothien ja kanasalaatin sijaan syödä lounaalla tomaattikeittoa. Minun ei tarvitse vältellä hiilareita, eikä mitata rasvoja. Saan syödä sitä, mikä milläkin hetkellä tuntuu parhaalta. Ja arvatkaa mikä on ihan parasta – en enää juuri koskaan himoitse mitään epäterveellistä! Uskon vahvasti, että tällä tiellä tulen saavuttamaan kaikki omat tavoitteeni aina voimavarojen kasvamisesta hyvinvointiin ja muutaman kilon painonpudotukseenkin.

Intuitiivisen syömisen haasteet

Kaikesta hypetyksestä huolimatta tunnistan ja tunnustan intuitiiviseen syömiseen liittyviä haasteita myös. Haasteista keskeisin on varmaankin makumieltymykset. Intuitiivinen syöminenhän ei siis tietenkään toimi niin, että vapaalla omallatunnolla aletaan syödä vaikkapa hampurilaisia ja pizzaa – tai vaihdetaan lounaat pelkkiin leipäpalasiin. Intuitiivisen syömisen pohjalle täytyy siis tehdä hieman korvien välissä hommia, opetella tekemään terveyttä edistäviä valintoja ja haluta valita terveellisesti. Tähän liittyy vahvasti myös liikunnan sisällyttäminen elämään. Tuskin voisin syödä nykyistä määrää hiilihydraatteja, jos loikoisin jalat seinällä päivät pitkät. Toki, kulutuksen spontaanisti vähetessä, intuitiivisesti ruokaileva ihminen vähentää spontaanisti myös syömistään, sillä keho kertoo, ettei se tarvitse niin paljon energiaa juuri nyt.

Intuitiivinen syöminen ei myöskään ole välttämättä kärsimättömän dieettaajan juttu. Jos kaipaa nopeaa painonpudotusta, niin onhan se huomattavasti helpompaa tarttua valmiiseen ruokavalioon. Silloin ei lopulta tarvitse koskaan tehdä edes ostoslistaa – sen kuin ostaa vain, mitä ruokavaliossa lukee. Vannon ja vakuutan kuitenkin, että lopulta jossain vaiheessa syömisen perusteet on joka tapauksessa opeteltava kuntoon, ellei sitten halua elää koko loppuikäänsä dieettien ja ruokavalioiden kanssa. Itselleni aika uuden opettelulle ei olisi ollut kypsä vielä vaikkapa kaksi vuotta sitten. Jos pikadieetti siis houkuttelee tällä hetkellä sinua enemmän, kuin oman kehon kuunteleminen, niin voit rauhassa antaa ajan kypsyä. En usko, että kukaan voi vasten tahtoaan noudattaa yhtään mitään. Siinä missä paperilappudieetillä joku muu sanelee oikeat määrät ja ne hyvät valinnat, täytyy intuitiivisen ruokailijan kyetä itse valitsemaan oikein ja hyvin.

Motivaation ollessa hyvä, mielen ollessa avoin oppimiselle ja kehon ollessa tasapainossa, intuitiivinen syöminen on lopulta aika helppoa. Parhaimmillaan se tiputtaa kiven hartioilta, katkaisee laihduttamisen kierteen ja antaa voimavaroja elämiseen. Sillä sitä vartenhan me lopulta pyrimme terveellisempään elämään: voidaksemme hyvin ja pysyäksemme terveinä.

 

<3: Tanja

3

Vastaa