Etävalmennusta takana 2kk – missä mennään?

Etävalmennus 2kk!

Etävalmennusta on menty nyt rapiat 2kk. Missä nyt mennään? 

Jos luet tätä postausta ensimmäisenä postauksena, niin käyhän kurkkaamassa ensin osat 1 ja 2.

Ensimmäisen kuukauden jälkeen olin ihan höyryissäni. Tatsi oli hyvä ja motivaatio korostuneesti tapissaan. Olin huomannut, että treenaaminen lisää hyvinvointia, eikä suinkaan vähennä sitä. Sietää miettiä, miksi koskaan edes päädyin ajattelemaan, että treenaaminen vähentää hyvinvointia. 

Kuva: Milla Hakkarainen

Siinä, missä ensimmäinen kuukausi meni aivan sataprosenttisesti nappiin niin treenien kuin syömisten osalta, niin toinen kuukausi jätti hieman toivomisen varaa. Tein ylitöitä, tosi paljon yötöitä, oli kotikoulua ja kaikkea ylimääräistä. Huomasin syöväni yö toisensa perään töissä kaupan valmis-salaattia tai valmis-tomaattikeittoa. Tarvitsin työputkien jälkeen vastapainoksi lepoa, kuohuviiniä ja puutarhatöitä. Olin ihan tukossa siitepölyallergian takia. Nukuin huonosti ja olin vapaapäivät ihan zombina. Tällaisessa tilanteessa treenit tuntuivat taas pakolliselta pahalta, jotka tein lähinnä siksi, koska ne pitää tehdä. En ole oikein töiden välissä päässyt palautumaan, koska palautumisen edellytykset ei ole olleet kunnossa. Onnellista kyllä, kehitystä treenien osalta on silti tapahtunut.

Kuva: Milla Hakkarainen
etävalmennus
Kuva: Milla Hakkarainen

Aika moni mieltää esimerkiksi treenien väliinjättämisen laiskotteluksi. ”Et vaan viitsi” -they say. Me ruoskitaan toisiamme näkemällä kaksi olemassa olevaa ääripäätä: laiskuus ja ahkeruus. Laiskuutta paheksutaan ja ahkeruutta ylistetään. Ahkera saa aina sen, mitä hän tavoittelee ja laiska vaan surkuttelee sohvannurkassa. Mä kerron teille totuuden: TÄYSILLÄ ei olekaan aina se paras vaihtoehto. On parempi oppia kuuntelemaan, mitä oma keho milloinkin tarvitsee. Kun mulla menee hyvin, eli olen virkeä, nukkunut hyvin, tehnyt sopivasti töitä ja ihmissuhteet on kunnossa, jopa himoitsen saada vetää kehoni äärirajoille ja haastaa niitä rajoja. Mutta kun olen antanut ensin kaikkeni ja enemmän töissä ja sen jälkeen kotona, nukkuen neljä tuntia välissä,  jalat painavat tonnin ja tiedän tasan, etten jaksa enkä halua tehdä täysillä. Ei tippaakaan edes huvita, vain koska kroppa on umpiväsynyt muutenkin. Eikä tarvitse tehdä silloin, vaan olisi suoranaista typeryyttä jatkaa höyryjunan lailla kellon ympäri. Yöunet ja voilá – fiilis on ihan eri. Pääasia on tasapaino. Kroppa ei tiedä, että tänään on keskiviikko ja mulla on kalenterissa treenit. Kroppa kuitenkin tietää, että se ei jaksa enää enempää tänään.

etävalmennus
Kuva: Milla Hakkarainen

Olen onnellinen, että tämän etävalmennuksen kautta olen lopultakin saanut tasapainon itseni kanssa. Korvien välistä löytyvän päättäväisyyden vuoksi olen monta kertaa ajautunut tilanteeseen, jossa en voi hyvin. Olen kokenut morkkista syödessäni nälkääni yöllä jääkaapista kirsikkatomaatteja (vain, koska tomaateissahan on niin paljon sokeria ja hiilihydraatteja, hah!) Nykyään voin syödä silloin, kun minulla on nälkä – ilman henkisiä omatunnon tuskia. Voin tehdä kevyemmän treenin tai siirtää treeniä päivällä-kahdella ollessani uuvuksissa. Voin elää ihan normaalia elämää, vaikka mulla onkin tavotteita salilla (ja ulkonäköönkin liittyviä tavotteita toki). Syön hyvin, voin hyvin, ja tämä lisää hyvinvointia.

Tavoitteet seuraavalle kuukaudelle

Etävalmennuksen viimeiselle kuukaudelle tavoitteenani on nostaa sarjapainoja ja saada lihaskasvu vauhtiin. Nyt täytyy vähentää hieman kaikkialta muualta, että varmistan paukut hyville treeneille. Yritän kiertää ylityöt kaukaa, panostaa lepoon myös silloin, kun en koe olevani aivan loppu. Otan ohjelmaan mukaan lisää kehoa huoltavia juttuja. Lisäksi tavoittelen sitä, että saisin työmatkapyöräilystä kiinni. Työmatkani on 16km suuntaansa, eli tavoite on kova, mutta pyrin tekemään tämän peruskestävyysalueella.

Kuva: Milla Hakkarainen

Etävalmennus voi lopulta olla myös sulle se oikea valinta. Koen, että valmentajan ja valmennettavan näkemysten ja kokemusten on hyvä kohdata, sillä se helpottaa yhteisymmärrystä. Ymmärrys ja hyväksyminen kantaa paljon pidemmälle, kuin piiska ja moitteet. Kaikkien elämäntilanne vaan ei mahdu samanlaisiin muotteihin, mistä päästäänkin henkilökohtaistamiseen. Massavalmennuksetkin antavat varmasti tuloksia, mutta vasta kun asiat tekee sopiviksi omaan elämäänsä, syntyy kantava elämäntapa, jota ei tarvitse suorittaa, vaan asiat synkkaavat yhteen ongelmitta.

PS. Jos sua kiinnostaa yksi päivä mun elämästäni, nii surffaa huomenna poselandin instagramiin – @poseland_network – sillä sieltä löytyy storysta minun päivä!

<3: Tanja

2

This Post Has One Comment

  1. Roosa

    Kiva ja rehellinen postaus <3 Näitä postauksia on aina mielenkiintosta lukea. Ois kiva lukea myös esim ruokapäiväkirjaa viikon ajalta tai treenit 🙂

Vastaa

Close Menu