Asuessani kerrostalossa, kotonani ei ollut kasveja. Parvekkeella yritin kasvattaa vaihtelevalla menestyksellä jotain, mansikan sain joka kesä kypsymään syntymäpäiväkseni ja siihen se sitten jäikin. Kasvatin omalta osaltani taloyhtiön biojäteastian kuormaa säännöllisesti saadessani kukkia tai kasveja. Minua lähinnä harmitti, jos joku oli tuhlannut rahaa kukkiin tai kasveihin, ne eivät vaan menestyneet vaikka mitä tein. Ensimmäisillä treffeillä mieheni kanssa kerroin, että en ole niitä naisia, joita lahjotaan kukilla.
Omakotitaloon muuttaessamme puhuimme, että ei tehdä pihalle mitään ensimmäisenä vuonna. Kävimme katsomassa taloa syksyllä ja muutimme marraskuussa, meillä ei ollut aavistustakaan mitä pihassa todellisuudessa kasvoi. Puhuimme, että tutustumme pihaan ja mietimme, mitä siellä voisi olla. Haaveissa oli piha, missä viettää aikaa ja mikä ei vaadi niin paljon tekemistä.
Aika pian meille selvisi, että meidän pihamme on aika lailla nurmialuetta. Pihaa ei ollut juuri laitettu, muutamassa kohdassa alkoi kasvaa jotain muuta, kun voikukkaa tai nurmikkoa. Kivikkokasveja pihassamme kasvoi valtavien kivien luona. Kiviä pihassa riitti ja riittää edelleen. Muuten siellä oli kolme koristekirsikkapuuta ja kaksi omenapuuta. Siinäpä se.
Yhtenä päivänä sain idean, meidän pihassamme oli epäkäytännöllisesti toiselle autolle paikka kohdassa, mikä voisi joku päivä olla täydellinen kasvilavapuutarhalle. Viikko siitä, meillä oli autopaikalla kaksi kasvilavaa ja ruukuissa kasvamassa herneitä ja mansikoita.
Mieheni isovanhempien mökiltä tuotiin pihaamme raparperia, ruohosipulia, ruusu ja kukkia. Niille kaikille piti löytyä paikka, vaikka sitten väliaikainen. Piankos niille paikat löytyi, samalla suunnittelin jo seuraavia istuksia. Lopulta totesin, että homma on lähtenyt aivan käsistä.
Olen keittänyt mehua omenoista. Olen säilönyt omenoita muuten hillona, kuivattuina renkaina, soseena ja lohkoina pakastimeen. Olen kuivannut kesäkurpitsoja talven varalle levyiksi, niistä saa tehtyä vaikka lasagnea. Olen raastanut kesäkurpitsaa pakastimeen pusseihin, sitä voi lisätä vaikka pastakastikkeeseen. Olen kuivannut yrttejä, pakastanut yrttejä, olen käyttänyt tuoreena yrttejä.
Olen kaivanut naapurin kanssa pihastamme löytyneitä tammen alkuja pois, jotta saan istutettua luumupuita pihaan. Olen lähtenyt ostamaan multaa varttia ennen, kun kauppa menee kiinni. Ihan vaan, jotta saan istutettua siemenet tänään enkä huomenna. Olen kävellyt metsissä kymmeniä tunteja keräämässä mustikoita, puolukoita ja sieniä. Olen lukenut villiyrteistä ja suunnitellut, että ensivuonna laajennan tätä hulluutta niihin.
Olen ehdottanut sunnuntaiaamuna kivien siirtoa metrillä. Olen saanut suostuteltua mieheni siirtämään tuhansia kiloja kiviä noin metrillä, jotta saimme rakennettua metsästä löytyneistä laudoista uuden kasvilavan metsän reunaan.
Olen ostanut salaa kasvien taimia pihaamme. Olen piilottanut ne kotiin tullessa autokatokseen ja seuraavana päivänä salaa istuttanut ne. Olen jäänyt tästä myös kiinni.
Olen tullut lopputulokseen, että vaikka miten yrittää hillitä, puutarhan hoitoon ja hyötykasvien kasvatukseen voi jäädä pahasti koukkuun. En kuitenkaan ole niitä puutarhureita, jotka himoavat upottaa sormet multaan. Minulla on käytössä pieni puutarhalapio, millä multaa kaivelen. Puutarhanhoitokin voi olla välinelaji. Seuraavaksi olen suunnitellut ruukkupuutarhaa terassille.
Piha on tuonut minulle ja meille valtavasti iloa. On ihanaa saada omasta pihasta omenoita, salaattia, yrttejä ja marjoja. On ihanaa nähdä, miten kasvit kasvavat ja hektisessä elämässä on todella rauhoittavaa seurata kasvien kasvua. Minulla on tapana joka päivä kiertää piha vähintään kerran. Tutkin kasveja ja katselen niiden värejä ja kasvua. Keskustellessani työssäjaksamisestani, kerroin, että iso tekijä työssäjaksamiseni kannalta on oma piha ja päivittäiset kierrokset pihassa.
Enää ei harmita, jos joku tuo kukkia. Mieheltäkin on kiva saada joskus kukkia. Nykyään ostan jo itse (avoimesti että salaa) kasveja. Näköjään ihminen voi muuttua tässäkin asiassa.
Nina
Meidän elämää ja puutarhahuulluuttani voi seurata myös Instagramissa @pienetruudutikkunoissa
2
