Totuus halpamuodista

Katsoin noin kuukausi sitten Stacey Dooleyn – totuus halpamuodista dokumentin. Olen jo jonkin aikaa paininut erilaisten ajatusten kanssa koskien vaatteita ja vastuullisuutta. Dokumentin jälkeen päätin yrittää muuttaa pysyvästi omat kulutustottumukset koskien vaatteita. Dokumentissa kerrotut faktat yllättivät, vaikka olenkin aiheesta jo jonkin verran lukenut.

Dokumentissa kerrotaan, että vaateteollisuus on maailman toiseksi eniten saastuttava teollisuudenala. Ostamme liikaa vaatteita, liian halvalla. Vaatteet ovat niin sanotusti kertakäyttökamaa ja joutavat parin käyttökerran jälkeen joko roskiin tai kiertoon. Pikamuotiketjut lanseeraavat joka viikko uuden malliston. Vaatteet on usein valmistettu huonoista materiaaleista, jotta hinta saadaan pidettyä tarpeeksi alhaisena.

Pauliina_Mattila

Mistä vaatteesi on valmistettu?

Vaatteiden materiaali jaetaan karkeasti kahteen; luonnonkuituun ja tekokuituun. Luonnonkuidut saadaan luonnosta ja ne hajoavat luontoon. Tällaisia luonnonkuitu on muun muassa puuvilla. Puuvilla ei kuitenkaan ole ekologinen valinta muulloin kuin luomuna. Puuvillan valmistus kuluttaa suuret määrät vettä. Yhden t-paidan valmistukseen menee noin 2 700 litraa vettä. Puuvillan tuotanto on kuivattanut kokonaisen järven. Araljärvi oli aikoinaan maailman neljänneksi suurin järvi, nykyisin sitä ei käytännössä ole. Yksien farkkujen valmistukseen kuluu noin 11 000 litraa vettä. Ihminen nauttii elämänsä aikana noin 84 000 litraa vettä. Se tekee noin kahdeksat farkut…

Tekokuidut taas valmistetaan kemiallisesti esimerkiksi öljystä. Tällaisia kuituja ovat esimerkiksi polyester ja akryyli. Yli puolet vaatteista valmistetaan näistä tekokuiduista. Niiden tuotanto vaatii paljon energiaa ja kemikaaleja. Sen lisäksi jokaisella pesukerralla tekokuiduista irtoaa mikromuovia, joka päätyy vesistöihimme. Suomessa laki kieltää tekstiilijätteen päätymisen kaatopaikalle, sillä hajotessaan se vapauttaa ilmaan metaanikaasuja.

Mielestäni on haastavaa tietää, mitä materiaaleja sitten kannattaa suosia, kun luonnonkuitu ei esimerkiksi automaattisesti ole parempi. Yleisesti ottaen kannattaa suosia luomupuuvillaa, kierrätyskuituja, lyosellia ja hamppua. Pyrkiä välttämään puuvillaa, akryylia ja polyesteria.

Pauliina_Mattila

Vaateteollisuuden eettisyys

Kuluttajien päätöksillä on suuri merkitys vaateteollisuuden toimiin ja siksi haluan pyrkiä omalla lompakollani äänestämään nykyään paremmin. Minulle vaateteollisuuden haitoissa ympäristön kuormituksen lisäksi painaa suuresti eettiset kysymykset. Dokumentissakin nähtiin karua materiaalia Indonesiasta, jossa monet länsimaalaiset vaateketjut valmistavat vaatteitaan. Tehtaista tulevat myrkylliset jätevedet lasketaan suoraan jokeen, jonka kasvit ja eläimet ovat kuolleet. Paikalliset ihmiset joutuvat käyttämään tuota saastunutta vettä. Saastunut vesi aiheuttaa kylässä asuville ihmisille paljon erilaisia sairauksia, jopa pienet lapset joutuvat kylpemään tässä vedessä.

Tämän lisäksi kehitysmaissa olevissa tehtaissa työntekijöiden työolot saattavat olla hyvin epäinhimilliset ja palkka niin pieni, ettei se riitä millään elämiseen. Heillä ei ole liittoja tai muita, jotka seisoisivat työntekijöiden oikeuksien takana. Tämä johtaa siihen, etteivät he pysty itse vaikuttamaan tilanteeseensa. Tällaisissa paikoissa saattaa esiintyä myös lapsityövoimaa.

Vaatteen lapussa lukeva maa ei kuitenkaan kerro onko tuote vastuullinen vai vastuuton. Tuotannossa on monta eri vaihetta ja siksi tuotteiden elinkaaren läpinäkyvyys on tärkeää. Lähellä tuotettu on kuitenkin yleensä hyvä valinta. Euroopassa vaateteollisuutta valvontaan kehitysmaita tarkemmin.

Pauliina_Mattila

Vaikuta omilla valinnoilla

Olen itse ollut kova shoppailija ja tilannut kuukausittain uusia vaatteita verkkokaupoista. Ja en todellakaan mistään vastuullisilta merkeiltä, vaan juuri erilaisten pikamuotiketjujen sivuilta. Olen käyttänyt suuret määrät rahaa vaatteisiin, joita en edes oikeasti tarvitse tai joita ei edes tule niin paljon käytettyä. En ole siis mikään pyhimys shoppailun osalta. Nykyään kuitenkin mietin vaatteita ostaessani ylläolevia asioita ja olen vähentänyt ostelua merkittävästi. Lisäksi olen alkanut etsimään merkkejä, jotka ovat vastuullisia. Haluan jatkossa mahdollisimman paljon ostaa tarvitsemani vaatteet tällaisilta merkeiltä. En sano, että lopettaisin vaatteiden ostamisen kokonaan tai, että jatkossa kaikki vaatteeni ovat parempia valintoja. Pyrin kuitenkin valitsemaan jatkossa paremmin.

Ennen myös ajattelin, että kuinka siistiä vaikuttajana on saada vaatteita erilaisilta firmoilta. Nykyään en ota vastaan mitään tuotteita tai vaatteita, joita en oikeasti tarvitse. Tässäkin olen aiemmin tehnyt huonoja valintoja, mutta olen ottanut niistä oppia. Yritän punnita huolella yhteistyöni. Ovatko tuotteet tarpeellisia ja vastuullisia. En halua omilla kasvoillani mainostaa tuotteita, joiden takana en seiso arvojeni kanssa.

Minulle vaikuttajana oleminen tarkoittaa sitä, että haluan omalla toiminnallani vaikuttaa johonkin asiaan. Minulle tärkeään asiaan.

Minulle on tärkeää maapallon tulevaisuus. Vaikken itse olekaan mitenkään täydellinen ekologisuuden kukkanen, haluan pikkuhiljaa kulkea kohti fiksumpia valintoja.  Opin jatkuvasti lisää näistä asioista ja haluan myös jakaa näitä juttuja muille. En myöskään halua paasata aiheista vakaumuksellisesti, koska se aiheuttaa lähinnä vastareaktion kuulijassa. Mielestäni kuitenkin kaikki pienetkin paremmat valinnat ovat eteenpäin. Ja ehkä tällaisista teksteistä, joku oppii jotain uuttaa ja herää ajattelemaan edes vähän omia kulutustottumuksiaan.

Tässä muutamia aiempia kirjoituksiani aiheeseen liittyen:

Vastuulliset ja toimivat treenivaatteet

Ilmastonmuutos ahdistaa

Kertakäyttömuoti blogeissa

Loppuun haluan jakaa muutaman ohjeen parempiin vaatevalintoihin:

Osta vain tarpeeseen

Huolla vaatteitasi

Suosi kierrätettyä

 Pauliina

1

This Post Has 4 Comments

  1. Tosi hyvä postaus!

    1. Kiitos 🙂

  2. Katsoin tuon dokumentin tänään. Hyvä kirjoitus!

    1. Kiitos 🙂

Vastaa

Close Menu