Koti meren rannalla

Tuntuupa oudolta aukaista WordPress ja alkaa kirjoittamaan. Olen pitänyt koko kesän kestävän blogitauon. Syitä tähän on ollut muutto toiselle paikkakunnalle, uusi työpaikka ja monta muuta asiaa, joita en täällä sen enempää halua jakaa. Olen miettinyt paljon sosiaalista mediaa ja sitä, mitä sinne itse haluan tuottaa. Kirjoittaminen on edelleen minulle hyvin tärkeää, kuten myös valokuvaaminen. Näen kuitenkin suuren ristiriidan oman luonnonläheisen luonteeni ja pinnallisen sosiaalisen median välillä. Olen muuttanut myös oman Instagramini sisältöä ”aidommaksi” ja vähemmän filtteröidyksi. Samaa olen alkanut suunnitella tänne blogin puolelle. En tarkoita, että ennen olisin tuottanut mitenkään ”epäaitoa” sisältöä, mutta koen haluavani kirjoittaa enemmän arkisia asioita, omia ajatuksiani sekä mielipiteitäni. Mielipiteiden kirjoittaminen sosiaalisessa mediassa on kyllä itsensä suden suuhun heittämistä. Kokeilen silti.

Sen enempää sometauostani puhumatta haluan kertoa lisää suuresta muutoksesta, joka tapahtui toukokuussa. Me nimittäin ostimme talon!

Rakastuin ensi silmäyksellä tähän 90-vuotiaaseen hirsitaloon meren rannalla. Se on juuri sellainen oma pieni ja rauhaisa talo, jonka toivoin löytäväni. Järjestän arkeeni ja elämääni aina niin paljon kaikkea tapahtumaa, että tarvitsen rauhallisen paikan, jossa pystyn nollaamaan ajatukseni. Tämän lisäksi meri on aina ollut minulle kaikista luonnon elementeistä rakkain. Heti, kun astuin tämän talon pihaan, tiesin, että haluan muuttaa tänne. Silloin ei ollut todellakaan tietoa saammeko lainaa ja kuinka paljon. Tiesin vain, että tänne haluaisin.

Siitä lähtikin sitten aikamoinen pankkien kanssa säätö ja lopulta alle kuukaudessa kaupat oli tehty ja koti oli meidän!

Koko tämän erikoisen kesän olen nauttinut uudesta kodista. Kesän piti olla suurten seikkailujen kesä, mutta maailman tilanteen vuoksi olemme olleet oikeastaan vain kotona. Onneksi löysimme juuri ennen kesää tämän ihanuuden.  Olemme tehneet pihaan paljon muutoksia ja suunnitelleet sisustusta. En halua kiirehtiä sisustamisen kanssa, vaan etsin pikkuhiljaa kotiimme kivoja juttuja. Minulle tärkeää on myös löytää mahdollisimman paljon sisutustavaroita ja huonekaluja käytettyinä, joten sekin vähän hidastaa sisustamista. Kova kirppisten kiertely ja Tori.fi:n väijyminen ovat olleet kesän villein harrastus.

Uusi kotimme sijaitsee tosiaan eri paikkakunnalla kuin vanha vuokra-asuntomme. Olemme kotiutuneet uuteen paikkaan todella hyvin. Kotimme on melko pieni, mutta meille juuri sopiva. Asuinrakennus on 87 neliötä ja rantatupa + sauna noin 40 neliötä. Rantatuvan ja asuinrakennuksen lisäksi pihasta löytyy puuliiteri ja kolme osainen aitta.

Koirat ovat kotiutuneet vielä meitäkin paremmin tänne. He nauttivat täysillä päivät pitkät pihalla vapaana juoksemisesta ja vedessä leikkimisestä. Asumme nykyään vielä enemmän maalla, mitä ennen. Naapureita on tavallaan kaksi, mutta he ovat kesämökkiläisiä, joten asuvat suurimman osan vuodesta muualla. Syksyllä ja talvella täällä on siis melko rauhallista ja saamme olla vain keskenämme.

Talvi tuokin aivan uudenlaisia asioita arkeen. Kodin lämmittämistä puilla, oman tien auraamista mönkijällä ja avannossa uimista omalla rannalla. Ensimmäistä kertaa hiukan jopa odotan syksyä ja talvea, jotta saan kokea vuodenaikojen muuttumisen täällä uudessa ympäristössä.

Ihanaa palata taas tänne blogin ääreen. Toivottavasti sieltä löytyy vielä porukkaa ruudun takaa pienestä mediahiljaisuudesta huolimatta!

Pauliina