Herregyyyd, se pommi putosi eilen isosti! Mun esikoinen, ihan pieni Anni tannitalleroinen on vuoden 2020 vanha!
Tää on kyllä ollut syksy, jossa napanuora paukkuu isosti! Ensiksi herra vanhempi edari pääsi ripille ja nyt sitten eilen käytiin ostamassa vanhojentanssimekko mun neidolle!
Napattiin Haagasta 41 bussi ja suunnattiin Töölöseen juhlapukuliike Minnalisaan! Tarkoituksena oli kurkkaa josko sieltä löytyisi jonkinlainen mekko tansseihin! En tiiä kumpaa jännitti enemmän tytärtä vai äitiä? Myönnän, että itsellä ainakin oli tunteet todella pinnassa, kun saavuttiin paikkaan ja tajusin, et se on menoa nyt!
Liike oli täynnä mitä kauniimpia mekkoja ja huomasin hamuavani itselle useamman mekon ihan vaan työasuksi 😀 Mä menisin sekaisin tollasessa liikkeessä tai sit olisin vaan ne mekot päällä koko ajan!
Homma meni loppujen lopuksi todella kivuttomasti! Neitokaiseni kokeili kahta mekkoa joista ensimmäinen väriltään punainen oli kuin tehty hänelle! Ilme ja eleet kertoi enemmän kuin tuhat sanaa!
Täydellinen mekko oli löytynyt!
Meikaläinen kokosi itseään ja tajusin, että helmikuu on ihan just ja mun on alettava ymmärtämään se et hän on jo ensi vuonna täysi-ikäinen! Mihin helkuttiin tää aika oikeesti menee?
Meillä vanhojentanssimekon löytäminen oli onneksi aika iisi ostotapahtuma. Isot kiitokset menee myös loistavalle palvelulle juhlapuku liikkeessä, joka tarjosi ammattilaisen otteen asiaan ja tarjosi myös nyyhkyttävälle äidille nenäliinan!
Helmikuuta odotellessa sitten vaan! Täytynee myös harjoitella nyyhkytyksen pidättämis taitoja 😀 Ootko sä herkkä päästämään kyyneleet ulos, kun näät tai koet jotain tunteellista?
Halauksia syyskuun vikaan sunnuntaihin!
1
Voi vitsi miten ihania mekkoja!!! Ja on nää äidille hienoja mutta vaikeita paikkoja, kun lapsukaiset kasvaa. <3
Eikö ookin ❤️
Mä hullaannuin täysin ja melkein ostin koko kaupan mekot itselle 😀