Se olisi taas koulu arki koittanut. Mun edarit ja teini asteli takaisin koulupolulle. Edessä heillä on mullistava kevät ainakin teinillä, sillä hänellä on aika tehdä elämässään iso päätös. Mitä tehdä 9.luokan jälkeen? Tuossa, kun olen seurannut hänen pohdintaa eri valinnoille niin muistui omat pähkäily ajat mieleen mitä tehdä ysin jälkeen.Voin kertoa että, kaikki oli hukassa. Ei mulla ollut mitään selkeää visiota mikä musta tulee isona. Teini tekee minkä päätöksen ikinä, niin mä tuen häntä siinä. Tärkein mulle on se, että hänellä on hyvä olla ja rento meno oman ratkaisunsa kanssa. Se, että hän oppii hyväksymään sen että, kaikki ei aina mene silleen kun on suunnitellut, mutta silti niistä pääsee yli. Kaikella on tarkoitus. Toivotan kaikille vanhemmille jotka ovat omien teinejen kanssa tänä keväänä näiden päätöksien äärellä, rutkasti malttia ja pitkiä siimoja. Anna päätöksen tulla heiltä itseltään, kannusta ja pidä lähellä.
Kiitos siitä, että koulu alkoi… Sillä herrasväki edarit alkoi olla siinä uskossa, että toisen pelkkä katsekin tarkoitti jotain suurempaa. Viime viikko oli nimittäin aika tulen arka, selkeästi molemmat kaipasi jo omia kavereitaan ja veljesrakkaus näkyi monina paini otteluina joissa sai jaella jos jonkinlaisia jäähyjä. 
Energia tasot oli huipussaan ja niitä sai kyllä koittaa laskea aika monella aktiviteetilla. Nää edari veljekset kun tuppaa välillä ihan huolella kokeilla toisen hermojen kestoa. Ja välillä siihen riittää pelkkä katse. On ollut kertoja jolloin toinen on löytänyt itsensä kenkä telineestä. On ollut kertoja jolloin silmälasit (nuorimmalla edarilla on lasit jotta näkee kunnolla mm. ei pilkullisen äitinsä- tämä oli kommenti kun hän sai lasit ekaa kertaa päähänsä: Äiti sä et olekaan pilkullinen (luomet :D) on ollut menossa rikki. On ollut kertoja jolloin kun saavut rappuun kuulet jo alas että, aha pitäiskö kääntyä..Paljonko meillä kuulunut hups, toi oli jo rikki. Tai me vaan haluttiin kokeilla. Vaikka tää kaksikko onkin toistensa iholla niin silti ne keksii ne parhaimmat ja pahimmat jäynät yhdessä. Ja silloin jos toinen on kauemmin poissa, iskee ikävä. Ne yhdessä on sellanen ”aina, sattuu ja tapahtuu duo turboteam” Osaavat kikkailla silleen huumorilla pilke silmäkulmassa ja vedättää, mutta kestävät myös sen että heitä vedättää silloin tällöin.. Koska kyllä, mä oon maksanut heille takaisin nämä kalavelat.
Se, että arki ja aikataulut palas tarkoittanee myös lyhkäsesti sitä, että kohta alkaa fudis ja jefu kalenterit täyttymään peleistä. Nyt oli vielä siistiä nauttia viikonlopusta ilman mitään suurta aikataulua. Kävin katsomassa leffan 95, se perustuu Suomen ensimäiseen maailman 
mestaruuteen jääkiekossa. Kohtasin leffateatterissa myös mun idolin wonderwomanin 😀 Leffasta, no odotukset oli ehkä suuremmat mitä itse elokuva sitten tarjosi. Toki siinä oli monia koskettavia ja hyviä kohtauksia, mutta joku ydin puuttui. Tämä tosiaan ainoastaan mun mielipide, mutta mä olisin kaivannut tarinaan enemmän sitä jääkiekko osuutta. Sen voin tunnustaa, että kylmät väreet menee edelleenkin kun sekunnit vähenee ja peli kello piippaa. Se on edelleen neverförget, ja yks hienoimmista jääkiekko muistoista. Viikonloppu meni myös silleen treenin kannalta putkeen. Jäätävän hyvät jalka treenit lauantaina, joista muistot edelleenkin päällä walking like a bambi. Eilen aamulla kävin ottamassa olkapää ja hauis treeniä. Ja siihen päälle vielä kehonhuoltoa infrapuna saunan merkeissä. Can’t say more..niin parasta treenin jälkeen. Se lämpö ja tunnelma. Sieltä kun lähtee niin koko kropassa on uskomattoman upee fiilis, hymyilyttää ja on hyvin rento olo. Vois sanoo silleen et pööörfekt way start morning.
Herkuttomuus..
Viikko takana ja kolme vielä edessä, vielä en oo huomannut mitään suurta energia muutosta sokerittomassa ruokavaliossa. Tai itseasiassa, viime yönä heräsin tunnin välein katsomaan kelloa kuinka kauan joutuu vielä nukkumaan.. ehkä se oli jotain tai sit olin vaan super innoissani tästä duuni päiväistä. Kaipaanko mä sitten sokeria? Emmä kaipaa ainakaan omasta mielestä liikaa välillä on ikävä tuoremehua mutta, muuten on mennyt ihan kivuttomasti. Leffa meni ihan hyvin porkkanoiden kanssa, eikä popparihammas kolottanut olleskaan. Mulla on vielä tänään illalla treinerin kanssa ruokavalio tsekkaus kun tän ei kuitenkaan ole tarkoitus pudottaa mun painoa. Tsekataan siis että, syön muuten oikein herkuttomuuden aikana. Enkä hintsaile määrissä tai kaloreissa. Koska treenit kovenee koko ajan ja silloin pitää myös saada kunnolla ravintoa.
Facebookin ihmeellinen maailma antoi tälle viikolle aika kovan haasteen treeni puolella, ja mä meinaan haastaa myös sut kokeilemaan tätä. Itse ajattelin sen tehdä huomenna. Kunnia tästä treenistä menee Universal Performancen:ille, sen innoittamana tälläin lähtee mulla testiin huomenna, kokeile jos uskallat.
- 100 Kyykkyä
- 100 Penkkipunnerusta
- 100 Maastaveto
Painot: 0,5 tai kovempi versio 0,75 kertaa oma paino, ei silleen mikään helppo rasti.
Jos muuten hakusessa kovia treenejä tai uusi sali kandee mennä käymään Universal Performancen:illa.
Katotaan kuin kuollut ihminen voi olla, stay tuned luvassa varmasti kuvia kun mä halailen penkkiä ja keräilen itseäni salin lattialta.
-Ole oman elämäsi sankari-
0
