Vaikeet vatsalihakset

Ei ole muuten ollut yks eikä kaks kerta kun mä oon luvannut itselleni, että treenin jälkeen teen ne julmetut vatsalihakset ja jätän ne tekemättä. Se on ihan asenne vamma, mikä mulla on. Kyllä mä treenaan hirveen tunnollisesti kädet, rinnat, selän ja jalat. Mutta kun on kyse vatsoista, ni mun pitää oikeasti suostutella itseni siihen hommaan. Ja yleisesti perustelen itselleni, että juu kuule voit tehdä ne sitten seuraavalla kerralla..Tulee seuraava kerta ja edelleen ollaan siinä tilanteessa, että vatsat no ne tehdään jos muistetaan..

Oon alkanut suosimaan mun treeni ohjelmassa liikkeitä joissa mä huijaan itseäni ja hups oonkin tehnyt vatsat 😀 Kyykyt ja penkki, käsillä seisonta ja muutkin liikkeet missä core pitää olla tiukkana. Noin mä saan tehtyä vatsat sillee salakavalasti. Mistähän tää laistaminen on tullut?? Kyllä mun pää ja kroppa sen tietää, että niitä olisi hyvä treenaa. Mut sit iskee ”neiti lorvikatari” joka on jo tehnyt NOOOOT päätöksen . Johtuuko se siitä, että muistuu kaikki koulun liikuntatunnit, jossa tehtiin miljoona vatsaa? Ja tuntui, että jokainen vatsa tehtiin lonkankoukistajaa tuhoten. Vai palaanko mä ajassa takaisin voimistelu aikoihin jossa väännettiin linkkareita niin paljon, että välillä meinas oksennus tulla.

Voiko oikeasti olla yliannostus jostain liikkeestä, tai joku muisto pitää sen inhokkina?

Kyl mä haluiaisin, että mun vatsalihakset tukisi ryhtiä ja sillä tavalla auttaisi jokapäiväisessä elämässä. Ei mulla kuitenkaan vatsalihakset mitään timanttia ole, että niitä pitää ja pitäisi treenata useammin ja ajatuksen kanssa. Oon nyt koittanut ystävällisesti niitä kokoajan lisätä treeniin. (lue pakottamalla)

Mun kolme suosikki ”huijaan itseäni” vatsaliikettä tällä hetkellä, jos treenaan yksin salilla on ehdottomasti nää:

  1. Roikkuen tangossa (hahaa yhdistän tän siihen, että harjoittelen roikkumista) polvet kyynärpäihin.
  2. Lankku (mukamas treenaan koko kroppaa ja kuuntelen hyvää musaa)
  3. Kierrot sivuille kyynärpää vastakkaiseen polveen (tässä vaiheessa tajuan, että ooookei no sä sit teit vatsatreenin)

Sit jos mulla on seuraa salilla tai treenissä, niin tykkään ehdottomasti ottaa HiiT sarjoja ja kiertotreenii, nyrkkeilyhanskat mukaan ja voila.

Joudutko sä muuten koskaan huijaamaan itseäsi tekemään jotain liikkeitä salilla tai missä ikinä treenaatkaan? Kuulostaa kyllä oikeesti aika hassulta..Mutta musta tuntuu, että tää mun ikuinen lapsenmielisyys näkyy myös välillä tässä. Sillä kyllä mun treinerit on joutunut (ja samoin itse) keksimään jos jonkinlaisia vippas keinoja, jotta teen jotain sellaista mikä alkuun tuntuu ei yhtään mun mukavuus alueelta.

Tässä muutamia lauseita jotka kuulosti todella kivalta alkuun, mutta todellisuus oli aivan muuta.

Ei me juosta kuin 100 m, se on pisin matka tälle päivälle. (todellisuus, vetoja olikin sitten 5)

Sun ei tarvii kyykkää kuin 10 kertaa. (todellisuus 10 kierrosta)

Enää ei ole kuin 50 metriä maaliin (todellisuus n.50 burbeeta)

Hän on juuri suorittanut 400m burbee haasteen 😀

 

Mut kuin ammattitaitoinen koutsi mulla oikeesti oli..Hän näki, että miten tää oman elämän wonderwoman saadaan toimimaan ja hoisi homman kotiin. Pidin tossa tän viikon lepoa ja toipumista noiden mun kylkiluiden takia treenistä. Ja huomasin perjantai aamuna, että mussa on energiaa kuin pienessä lapsessa. Thankgoooood viikonloppuna tulee sit päästyä kunnolla treenaamaan.

 

Joten jos keksit jonkun todella tehokkaan vatsarutistus jumpan johon voisin itseni sunnuntaina huijata, niin kommentoi rohkeesti 🙂

On muuten yks vatsalihasliike, mistä tykkään isosti. Se on nauraminen, nyt kun mun kylkiluutkin on jo paremmassa hapessa. Paljon kikatuksia ja halauksia sun viikonloppuun.

-You are braver than you believe, stronger than you seem, and smarter than you think.-

0

Vastaa

Close Menu