Luin hetki sitten upean Pauliinan kirjoittaman blogin some ähkystä! Pääset siihen tästä, jos et vielä ole sitä lukenut! Kannattaa käydä lukemassa se nimittäin, teksti herätti isosti ajattelemaan omaa ja ympärillä olevien some käyttäytymistä!
Jokaiselle meillehän sosiaalinenmedia on loppu peleissä hieman eri juttu! Jollekin se on työtä, joku nauttii silloin tällöin tuulahdus kuvista ja joku nauttii aidosti hyvästä fiiliksestä mitä se voikaan tuoda parhaimmillaan eteen! Upeita kohtaamisia ja ihania ystäviä!
Tykkään jos tykkään, lauseen taakse sidon oman ajatukseni! Huomasin taannoin ajattelevani koko ajan useammin sitä, että mikä helkutti siinä on että miksi minun pitää tykätä kuvista tai kommentoida jos en edes esimerkiksi ymmärrä sen tarkoitusta?
Päädyin oikeasti pohtimaan asiaa isommin, onko sillä arvoa minulta kuvalle ja kuvan ottaneella jos kirjoitan siihen kommentin mitä en ehkä edes sisällytä kuvaan! Eikö pelkkä tykkääminen riitä? Ajatus siitä, että hei sä oot siellä ja mä oon täällä!
Eikö kuvien ole tarkoitus aiheuttaa loppu peleissä aitoja reaktioita eikä pakko liikkeitä?
Oliko sosiaalisestamediasta tullut minulle tavaramerkki jossa oli toimittava niin kuin muutkin? Missä Noora oli? Se oli kadonnut ajatukseen on tykättävä ettei aiheuta pahaa mieltä kellekkään! Hän oli hankkinut melkein sormelle jännetuppi tulehduksen 😀
Hän teki sille lopun ja vast edes toimii niin kuin sydän sanoo! Eli tykkään jos tykkään, kommentoin jos kommentoin! Mutta aina aidolla sydämellä <3
Kuten alussa kirjoitin jokaisen sosiaalinenmedia on erilainen ja hyvä niin! Tämä on minun mielipide joten siitä ei kenenkään kannata pahastua vaan jatkaa samaan malliin omaa rehellistä itsenään olemista jokaisessa päivässä!
Nautitaan erilaisesta buugista ja jaetaan sitä ilon sanomaa ilman pakon tunnetta!
Halauksia päivään kaikille, ootte tärkeitä!
2
