SOSEET ROKKAA!!

Jokainen joka on taistellut ruokavalioiden kanssa tietää sen tunteen, kun istut alas ja saat eteesi hienon sinulle tehdyn ruokavalion. On laskettu kuinka paljon tulisi syödä. On kirjoitettu mitä kasviksia tulee tunkea mihinkin väliin. On hienot parsakaali höyste ehdotukset, munakoiso lasagnet, muista välttää sitä ja tätä. Luettuasi sen olet enemmän sekaisin, kuin seinä kello ja ajattelet vaan minkähän mäkkärin kautta sitä ajaa kotiin.

Muistan tuon päivän kun eilisen. Istuin kuuliaisena tyttönä Fressi Leppävaaran aulassa odottaen tuomioin hetkeä, jolloin silloinen treinerini antaisi palautteen ruokapäiväkirjasta. Tunsin hiki karpaloiden kohoavan, en ehkä saanut henkeä. ÖÖÖÖÖ miksi Noora, se oli totuus siitä miten söit ja nyt oli aika katsoa se facetoface läpi. Tunsin palan nousevan kurkkuun. Istuuduin huoneeseen, missä oli tarkoitus laittaa elämäntaparemontin seuraava vaihe kuntoon eli opetella syömään.

Pitkä hiljaisuus, jonka jälkeen treinerini katsoi silmiini hymyillen, mutta hieman tuimana:
”Noora, miten sä oot elossa tällä ravintomäärällä?”

Mun kroppa kun oli monet vuodet elänyt niin säästöliekillä, ja ei sitä laivaa hetkessä käännetty. Olin sen jo hieman ymmärtänyt, että kerta kun treenaa kovaa, niin lihakset kaipaa sen sisäisen rasvan lisäksi loppu peleissä jotain muutakin polttoainetta. Söin siis aivan liian vähän, siihen nähden mitä kulutin. Ajattelin ääneen, että hitto nyt tulee jotain mun lemppareita eli kasviksia ja paljon jotain sellaista mitä ajatus maailma ei vaan sisällä. Tässä vaiheessa haluan nostaa hatun treinerini ammattitaidolle, sillä hän tiesi todellakin sen että mua olisi turha koittaa saada syömään kasviksia niin, että ne lukee jossain ruokavaliossa. Olin juuri se asiakas kenen piti itse oivaltaa se kuinka tärkeitä ja hyviä ravintolähteitä kasvikset ovat. Piti siis lähtee pikkuisin askelin kohti valoisaa tulevaisuutta, hän otti tämän taistelun asiakseen ja auttoi tajuamaan mitä syödä ja milloin. Kuuntelemaan kroppaa ja arvioimaan näläntunnetta, hän vei ruokavalion rakentamisen juuri sille levelille mitä tarvitsin.

Aloitettiin pohjalta!! Mä soseutin kasviksia, koska en voinut ajatella niitä kokonaisina. Tuli koettua jos jonkinlaisia kasvissosekeittoja yms. Pikku hiljaa arjen kiireys ja ajatus antoi periksi ja ne samaiset kasvikset, jotka aiheutti vielä ½ vuotta sitten yrp olon meni alas helposti ja perkule ne oli hyviä. Tajusin koko ajan enemmän syödessä, opin syömään Nooran kroppa tarvitsee tätä tyylillä. Edelleen kiitän treineriäni siitä, että hän tiesi sen ettei perus ruokavalio pohjan läväyttäminen eteeni olisi toiminut sitten olleskaan.

Tää on se, mistä juteltiin sunnuntaina koulussa. Ruokavalion rakentaminen niin, että ihminen itse ymmärtää mikä pielessä tai menossa mönkään. Hän löytäisi muutoskohdan mistä alkaisi rakentamaan PT:n kanssa toimivaa ruokavaliota juuri hänelle. Olli Ilander:in luento oli silmiä avaava, koska siinä käytiin juuri niitä kohtia läpi joiden avulla jokainen meistä pystyy syömään oikein. Tarkoitan tällä sitä, että ei ole yhtä oikeaa tapaa syödä vaan, että jokaisen ihmisen pitää itse löytää se kultainen keskitie niiden hamppareiden ja porkkanakeittojen keskellä. Nyt muutama päivä viikonlopun jälkeen pohdin edelleen sitä, kuinka totta tuo on. Se, että syöt sen palan suklaata tai kaks ei oo huono homma olleskaan jos se on yhdistetty terveeseen tapaan syödä muutenkin. Se ei oo joo helppoa ja se voi viedä monta vuotta ennen kuin näiden kanssa oppii silleen olemaan. Itse taistelen tällä hetkellä edelleen asian kanssa nimeltä, syön liian vähän välipaloilla ja se näkyy sitten kamalana nälkänä päivällis aikaan. Harjoittelen koko ajan lisäämään näläntunnetta ja kroppaa haluamaan sen ruuan. Katotaan toisko kurssikaveri Jenni tähän apua, saatiin nimittäin koulussa kotitehtäväksi kirjoittaa kolme päivää ruokapäiväkirjaa, jonka jälkeen pari katsoo sen läpi ja antaa siihen kolme kehitysideaa. Huvittavinta oli, kun palautin sen mulla nousi jälleen ne hikipisarat otsaan. Saa nähdä oonko pala kurkussa lauantaina, kun kuulen tuomion 😀

Pari vinkii, jotka on toiminut itselläni muutoksen kanssa mitä suosittelen kaikille:
• Pidä järki mukana
• Keskity yhden asian muutokseen kerrallaan.
• Tee, se silloin kun itse olet valmis.
• Anna itsellesi anteeksi jos repsahdat, se käy meille kaikille!!

Ja ennen kaikkea arvosta sitä mitä teet, sillä teet sen itseäsi varten.
Heitän pallon sinne ja kysyn sulta:
Söitkö tänään tavalla jonka kanssa olet sinut? Heitä rohkeasti kommenttia!
PS. Me ollaan ihmisiä vaan, nimimerkillä eilen kovan treenin jälkeen Heseen syömään ja kyllä hymyilytti!!
Ihanaa torstaita kaikille, ootte upeita ja pystytte mihin vaan 🙂

0

This Post Has 4 Comments

  1. Pienin askelin ja itselle sopivalla tyylillä saavutetaan just ne pysyvimmät muutokset 🙂 Mahtavaa!

    1. Se on just näin ❤️
      Ja kun sen vihdoin tajus ni alkuun oli silleen, et Hohhoijaa miksi en tajunnut heti tätä ????

  2. Mulla just se ongelma ett syön liian vähän. Lisäksi kasvikset ja vihannekset ei mene alas. Ei sit millään. Pitää ehkä kokeilla tota soseutusta. Olisi kiva lukea sun viikon ruokapäiväkirja. Siitä voisi ottaa jotain oppia itselle

    1. Moikka Claudia,

      Kokeile ihmeessä, se on jännä nimittäin mulla unohtu ajatus kasviksien ja vihanneksien syömisestä kokonaan, kun ne oli soseena.
      Hyvään ja terveelliseen syömiseen on monta polkua ja toivottavasti löydät sen sulle sopivan kultaisen keskitien. Itsellä huomasin myös sen et tiesin et pitäisi syödä tätä ja tota mut se loppu toteutus laahas perässä.

      Otan kopin tosta ja kirjoitan julki ruokapvä kirjan ❤️

Vastaa

Close Menu