Tällä hetkellä pinnalla on isosti ollut aitous sosiaalisessa mediassa.
Oletko rohkeasti oma itsesi vai pidätkö roolia yllä, jotta tilisi olisi kauniimpi ja yhtenäisempi?
Olin lauantaina vaikuttajatapahtumien järjestämässä somepajassa, jossa aiheina oli mm. sosiaalinen media työkaluna, henkilöbrändin luominen ja yhteistyöt. Kirpeä pakkasaamu auringon säteineen sai hymyn huulille odottaessani raitiovaunua. Matka jonnekin uuteen oli alkamassa odottavin mielin. Saavuin paikalle erottaja kasinolle, jossa odotti aurinkoiset Monna Pursiainen ja Johanna Varis vaikuttaja medialta. Kahvin tuoksu ja mukava puheensorina sai kaivamaan esille pikaisesti muistiinpano välineet. Olin kuin pikkuinen tyttö karkkikaupassa, niin malttamaton ja into piukeena kuuntelemaan ja oppimaan uusia juttuja.
Päivä laitettiin käyntiin Emmi Lehtomaan tietoiskulla: menestyvä henkilöbrändi. Tämä avasi silmiäni isosti ja vahvisti sitä uskoa omaan juttuun mitä oon tehnyt aidosti koko ajan. Ilman tunnetta, että olisi tarve olla jotain muuta mitä oon.
Miksi, pitäisi olla jotain muuta mitä et ole?
Miksi, pitäisi tykätä jostain, vaikka ei tykkäsi?
Siksikö, että saisi alkuun lisää näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen hukkuisi massaan pian! Eikö tärkeintä ole kuitenkin se, että jos tätä tekee, niin sen tekee aidosti koko ajan omana itsenään?
Useasti silmiini pomsahtaa kuvien kautta kauniit yhdenmukaiset profiilit, joissa väriteema on silmiä hivelevän harmoninen. En kiellä, etteikö ne ole upeita, mutta myönnän, että ne ei vaan iske itseeni pitkäkantoisesti.
Entä jos sanon, että tuollaiset profiilit hukkuvat massaan jossain vaiheessa? Uskoisitko?
Mä uskon, koska huomaan oman käyttäytymisen menevän juuri noin. Jossain vaiheessa tulee tunne, että okei oon nähnyt tän kuvan jo miljoona kertaa..Nää on niitä mielipide eroja jotka vaan pitää osata ottaa vastaan, se on nimittäin ihan fain ettei kaikki tykkää kaikesta!
Kolme tuntia hurahti nopeasti ja oli hyvin siisti tavata muita somepajassa olleita vaikuttajia. Tapahtuma oli todella hyödyllinen ja upeasti järjestetty. Kiitos Monna, Johanna ja Emmi upeasta workshopista!
Huomasin, bussissa hymyileväni tuikki tuntemattomille ja tajusin, et niin tää on se mun juttu! Jos haluun hymyillä jollekin tuntemattomalle teen sen! Vedän 100 % omana itsenäni kokoaikaisesti ja kaikkialla.Ne, jotka mut tuntee tietää sen! Ja toivon, että myös ne jotka ei tunne niin saa sen vaikutelman, koska sellainen vaan oon! Missä ikinä, milloin ikinä! Noora the ikuinen kikkaileva perse edellä penkkaan välillä humpsahtava, mutta sieltä omanelämänwonderwoman tyylillä nouseva joka paikan höylä!
Ei ole erikseen työnooraa, aikuisnooraa, treeninooraa vaan ON AITO NOORA!
LIKE IT OR NOT, THAT’S MY THING!!
Jatkossakin tulen pitämään linjani samana, enkä haahuile paikasta a paikkaan b ilman punaista lankaa!! Teen tätä rohkeasti omana itsenäni ja aidosti ja toivovan, että se on just se juttu minkä takia oot mukana matkassa minne se sitten ikinä viekään!
Loppuun haluun lähettää isot kiitokset kaikille kannustuksille tähän viikkoon, koska kyllä niitä tarvitaan! Tää viikko on the viikko, jolloin yksi unelma saattaa saada kruunun.
Toivotan myös super upeeta viikkoa kaikille, sillä hiljennyn blogin puolella loppu viikoksi tenttikirjojen pariin <3
BE YOUR OWN LIFE SUPERHERO!!
6
