Tällainen Saranda on matkakohteena

Nyt onkin korkea aika palata Albanian matkakuulumisten pariin. Ensin Albania järkytti ja sitten ihastutti – Itse asiassa niin paljon, että nimeän sen luontonsa puolesta Euroopan kauneimpien kohteiden joukkoon!

Vierailimme siis Etelä-Albaniassa ja tukikohtanamme toimi Saranda! Ajankohta oli elokuun toinen viikko. Sarandaan pääsee Suomesta lentämällä Albanian naapurimaahan Kreikkaan Korfun saarelle. Sieltä pääsee jatkamaan kätevästi lautalla Sarandaan. Lahden ylitykseen kuluu lautasta riippuen n. 0,5-1,5h. Meidän valinta menomatkalle oli nopein speed boat ja lippu sinne kustansi n. 25€ ja sen pystyi ostamaan suoraan sataman matkatoimistoista.

Majoitus Sarandassa oli hankittu paikalliselta matkaoppaalta. Asunto sijaitsi Sarandan keskustassa n. 4 minuutin kävelymatkan päässä rannalta. Hotellit ovat Sarandassa suht kalliita ja isohkon asunnon jakaminen kolmeen pekkaan oli edullisempi ratkaisu (300€/vk/3hlö). Ei sillä, että itse olisin edes tutkaillut vaihtoehtoja, sillä mähän lyöttäydyin kolmanneksi pyöräksi mukaan reissuun viikko ennen lähtöä! 😀 Majoitusratkaisu oli kuitenkin oikein hyvä – asunto oli hieno, siisti, täysin varusteltu ja siinä oli koko asunnon levyinen parveke merelle päin!

Olin jo etukäteen tutkinut Albaniaa sen verran, että tiesin siellä olevan vanhaa rakennuskantaa ja että kommunismi on jättänyt sinne jälkensä. Sen lisäksi olin kuullut ja lukenut, että luonto siellä on todella kaunista ja että Albania on yksi Euroopan edullisimpia maita. Albania oli ollut koko vuoden mun to go -listan kärjessä, enkä sinne päätynyt kuitenkaan sillä lailla sattumalta.

Mikä Sarandassa sitten järkytti?

Albanian rantabulevardi oli kuin Kroatian turistirysässä olisi ollut: varsinkin iltaisin todella paljon turisteja, diskojumputusta, kaiken maailman härveleitä ja lippulappusten jakajia. Toisille tämä on hyvä asia, mutta itselle hiukan ahdistavaa. Olin kuvitellut, että Albania on suht uutena matkailumaana vähän rauhallisempi. Toisekseen ihmettelimme rantojen laatua: kivisiä kaistaleita, jotka oli lähes kaikki valjastettu yksityisclubien ja hotellien käyttöön (kuitenkin parempi tilanne kuin Splitissä tai Duprovnikissa Kroatiassa).

Se mikä kummastutti vielä enemmän oli hintataso: edullisuudesta ei ollut tietoakaan! Rantaravintoloissa mentiin osassa jo Suomi-hinnoissa. Kaupoissa ei ollut yhtään sen halvempaa. Esimerkkinä kerrottakoon, että pyyhkeestä sai maksaa 20€, tyylikkäistä sandaaleista pyydettiin 50€ ja aurinkorasvasta sai pulittaa 13€ (Albanian lekeistä muunnettuna). Toki yleisesti oli halvempaa kuin monessa Euroopan maassa, mutta hintataso oli kaukana Albanian ”naurettavan edullista” -hintatasosta. Kaupungissa oli myös vähän ”turisteilta rahat pois” -mentaliteetti. Piti olla tarkkana, että sai vaihtorahat oikein takaisin ja hinnat täytyi tiedustella etukäteen. Kaikkialla näkyi turistien lisäksi vain pääasiassa miehiä, joista suurin osa oli muslimeja (maan väestöstä n. 60%).

Ensimmäisenä iltana homma eskaloitui, mutta sittemmin säästyimme ikävyyksiltä. Homma meni näin: Suuntasimme rantaravintolaan illalliselle. Tilasimme rapuja ja maistoin kastikkeesta huolimatta, että nyt eivät maistu ihan fressiltä. Pyysimme tarjoilijan paikalle, joka vakuutti, että ovat tuoreita, mutta vaihdoimme silti annokset. Se ei valitettavasti auttanut. Kerkesin saada lievän ruokamyrkytyksen, joka kesti 3 päivää.

Ennen sen havaitsemista suuntasimme clubille ensimmäisen illan kunniaksi. Siellä paikallinen kolmikko halusi tarjota meille drinkit, emmekä kieltäytyneet. Hetken päästä he alkoivat käyttäytyä kovin omistushaluisesti ja yksi heistä mm. kielsi mua tanssimasta kaverieni kanssa, kun hänen mielestään naisten kuuluu tanssia miesten kanssa. Kerroimme kohteliaasti, että meidän täytyi nyt lähteä ja vaihdoimme paikkaa clubin sisällä.

Loppuilta olikin onnistunut ja meillä oli oikein hauskaa. Parin tunnin päästä lähdimme takaisin asunnolle, kunnes tiellä meidän viereen ajoi auto – kyydissään ketkäs muutkaan kuin aikaisempi kolmikko. He seurasivat meitä madellen autollaan vieressä eivätkä suostuneet lähtemään vaikka pyysimme ja lopulta käskimme. Saimme kuitenkin harhautettua porukan ja pääsimme turvallisesti asunnolle. Muuten meillä oli pääasiassa mukavia kokemuksia paikallisista, vaikkakin kolmen nuoren naisen seurue ilman miehiä aiheuttikin silloin tällöin huutelua.

Yksi maininnanarvoinen asia on myös se, että albanialainen ruoka ei ole siitä parhaimmasta päästä. Se on todella yksinkertaista: annoksena saattaa olla esim. lautasellinen rapuja, simpukoita tai lihaa, muttei mitään lisukkeita. Myöskään kastikkeita ei juurikaan tunneta ja ruoka on siksi kovin kuivaa. Saimme lähes joka ravintolassa ihmettelyä, kun halusimme annoksemme kylkeen jotain hiilaria, kuten riisiä tai perunaa. Kasviksetkaan eivät automaattisesti kuuluneet lautaselle. Suosittelenkin jakamaan seurueen kesken monta eri annosta, niin illallisesta tulee heti monipuolisempi! Mereneläviä Sarandassakin saa suhteessa edullisesti, mutta niiden laatu vaihtelee kovasti!

Paras ruoka, jonka söin Sarandassa, oli Le Petite ravintolassa syömäni sienillä ja pekonilla täytetty possufilee. Annokseen kuuluikin paistetut kasvikset, riisi ja kermakastike! Ylseisesti ottaen ravintoloiden tarjonta oli aika samanlaista paikasta riippumatta. Meille muodostuikin luottoannoksia, joiden tiesi olevan hyviä. Yksi tällainen oli simpukkasaganaki, joka on siis simpukoita tomaattisessa saganakijuustokastikkeessa. Erittäin maistuva valinta, kun kylkeen pyysi riisiä tai leipää!

Entä mikä ihastutti?

Nyt olen kertonut pääasiassa huonoja puolia, mutta on Sarandassa paljon hyvääkin: runsaasti tarjontaa, palveluja, pitkä rantaviiva, kauniin turkoosi meri, upeita auringonlaskuja ja vilkas yöelämä! Albanian paras anti on kuitenkin ehdottomasti upeat luontokohteet! Saranda on erinomainen tukikohta tehdä retkiä, sillä sen ympäristössä on todella upeita kohteita, joihin saapuessa joutuu hieraisemaan silmiään pariin otteeseen!

Lähimmät vastaavat kohteet ovat upea rantakeidas Ksamil ja ihastuttava maailmanperintökohde Butrint! Molemmat ovat kätevästi reilun puolen tunnin bussimatkan päässä ja ne voi kiertää samalla kertaa! Bussi maksaa vain 100 lekiä eli n. 0,80€, mutta se oli ainakin elokuussa joka kerta tupaten täynnä ja itsekin matkustin kaikilla neljällä kerralla tuulilasissa kiinni seisten, mutta oli se sen arvoista!

Butrint

Butrint on Unescon maailmanperintökohde ja koko Balkanin yksi merkittävimmistä arkeologisista kohteista! Kyseessä on ikivanha asutusalue, jossa on nykyyän linna ja runsaasti raunioita. Ensimmäinen kaupunki on noussut sinne jo 700-luvulla eaa! Rooma valloitti alueen 167 eaa ja tällöin Butrint toimi mm. Julius Caesarin tukikohtana! Butrintin rauniot ovat peräisin pääasiassa juuri roomalaisajalta.

Siellä pääsee vapaasti tutkimaan raunioita, voi nähdä kilpikonnien uiskentelevan vesialtaissa ja joka puolella kuuluu heinäsirkkojen siritys. Butrint sijaitsee niemen kärjessä ja sitä ympäröi upeat maisemat järvelle. Erityisen kauniit näköalat avautuvat keskellä kohoavasta linnasta!

Ksamil

Ksamil on taas upea rantalaguuni, jossa on upean turkoosia vettä! Poukamaa kiertää kauniit hiekkapohjaiset rannat joka puolella (mitkä esim. Sarandasta pääasiassa puuttui). Alue on lähes kokonaan aurinkotuolien peittämä ja palveluntarjoajat ottavat osansa turistimassoista. Toisaalta alueella on paljon eriliaisia ravintoloita, kauppoja ja vesiurheilumahdollisuuksia, jotka takaavat palvelut onnistunutta rantapäivää varten! Biitsipäiväksi Ksamil ehdoton valinta!