Piparkakkutalo on rakennettu!

Jokavuotinen perinteeni on taas pantu toteen! Piparkakkutalo on pystyssä yhdeksän sokerihuurteisen, taikinantäyteisen ja vähän sekopäisenkin tunnin jälkeen. Ryhdyttiin urakkaan yhdessä äitini kanssa viime lauantaina, kun hän tuli luokseni viettämään viikonloppua. Kiitos ja anteeks äidille siis. Olisihan sitä voinut ehkä johonkin muuhunkin aikansa käyttää 😀

Mutta ollaan kyllä tyytyväisiä lopputulokseen! Homma meni niin, että olin viime vuonna tehnyt kaavat ja yrittänyt epätoivoisesti rakentaa piparkakkutaloa gluteenittomasta piparkakkutaikinasta. Voin kertoa: ei kannata. Ei tule mitään. Silloin luonteelleni poikkeuksellisesti luovutin ja vedin koristeluun varatut karkit naamariin.

Tänä vuonna olin sitten tyytyväinen, että kaavat olivat tallessa, sillä ne nopeuttivat hommaa aika merkittävästi. Tosin talon osat paistettuamme huomasimme, etteivät kaavat tosiaan olleetkaan viime vuodelta, vaan kolmen vuoden takaa talosta, jossa oli liian pieni katto. Voi perse.

Eli siis jos jotain muuttaisin, niin tekisin piparkakkutaloon leveämmät ja pidemmät kattopalat, jottei lopputulos olisi niin hallimainen. Kun toissa vuoden piparkakkutalopostauksessa kerroin kaiken, mikä prosessissa meni pieleen, ei tämän vuoden listalle pääsisi kuin kaavamoka sekä yksi keskeltä katkennut katto ja toisen kattopalan vahvistaminen alle liimatulla pahvilla (kun oli jäänyt vähän turhan notkeaksi). Tietysti sulaa sokeria valahti kattoa kiinnittäessä myös vähän yhdelle seinustalle, mutta kuuluu asiaan, eikö?

Ensimmäisissä kuvissa talo on ilman tomusokerihuntua. Jälkimmäisissä oli jo sitten satanut lunta. Paremmalta näyttää musta tomutettuna! Koristeluun käytettiin Dr. Oetkerin Black & Gold kakkukoristeita ja pieniä värikkäin nonparellein koristeltuja punssinappeja. Katonharjaa koristi taas Royal suklaalevyn rivi.

Ps. Ens vuonna teen korkeintaan piparkakkuhuussin!