Lofootit: Devil’s Gate eli Djevelporten

Yksi Lofoottien reissun ehdottomista kohokohdista oli kipuaminen Fløyan vuorelle ja siellä oleva Devil’s Gate eli norjalaisittain Djevelporten. 590 metriä korkea Fløya-vuori sijaitsee Lofoottien epävirallisessa pääkaupungissa Svolværissa. Devil’s Gate on taas siellä 450 metrin korkeudessa oleva kivilohkare, joka on kiilana kahden kalliohuipun välissä. Uhkarohkeimmat kiipeävät sen päälle, vaikka siitä on suora pudotus maahan!

Kokonaisuudessaan reitti Fløyalle on suht haastava, mutta todella palkitseva! Lofoottien patikkakohteet ja -reitit löytää muuten helposti www.68north.com -sivustolta. Fløyan reitti oli kuitenkin sen verran selkeä, ettei siihen tarvittu karttoja!

Ajoimme Lofoottien reissumme toisena päivänä heti aamutuimaan Svolværiin ja siellä keskeisellä sijainnilla olevalle Fløyalle. Vuoren juurella oli parkkipaikkoja, joten sinne oli helppo saapua autolla. Ainakin näin koronakesän heinäkuussa vapaa parkkiruutu löytyi suht helposti. Kyltillä merkattu reitti vuorelle lähti siitä aivan vierestä. Jatkossa reitin kulkusuunnan tiesi maastoon maalatuista palluroista.

Fløya patikointi
Fløyan patikkareitti oli helposti saavutettavissa
Devil's Gate reitti
Alkuun kiviportaita oli helppo kulkea

 

Reitti alkoi jyrkillä kivisillä portailla, mutta jatkui pian kivenlohkareina, joiden päältä kiipeäminen vaati oikeasti kuntoa ja taitoakin. Välillä vastaan tuli jännittäviä kohtia, joista oli pitkä pudotus alaspäin. Siltikin norjalaiset kiipeilivät siellä koko perheen voimin. Näimpä matkalla pari koiraakin. En kuitenkaan todellakaan voi suositella Fløyalle kiipeämistä lasten tai saati koirien kanssa, sillä reitti on aika vaarallinen ja vaatii kokopitkät jalat. Minutkin piti parissa kohtaa vetää ylös lohkareen päälle, kun en itse yltänyt.

Ylempänä reitti helpottuu, kun vastaan tulee tasanne, jonka päältä avautuu mahtavat maisemat merelle. Siitä pääsee suht mukavaa kinttupolkua eteenpäin aina Devil’s Gatelle asti. Tälle pirun portille kesti kiivetä noin tunnin verran.

Devil's Gate hiking
Näköalatasanteella matkalla Devil’s Gatelle
Svolværgeita ja Fløya
Taustalla kohoaa Svolværgeita-muodostuma

Fløya maisemat

Fløya Lofootit

Devil's Gate kiipeäminen

Djevelportenin lohkareen alla on muutaman metrin pituinen kiviliukumäkä jyrkentäältä alas. Jotta Devil’s Gaten päälle olisi päässyt, olisi ensin täytynyt laskeutua tälle alaspäin vievälle kalliolle ja jotenkin sitten kiivetä sen reunasta ylös kiven päälle. Itse en siihen hommaan uskaltanut kuitenkaan ryhtyä! Sen verran itsesuojeluvaistoa löytyi, sillä jos siitä olisi jalka livennyt tai vaikka pyörtynyt paniikissa, niin edessä olisi ollut varma kuolema. Tyydyin sitten poseeraamaan kallion reunalla!

Jatkoimme Devil’s Gatelta seuraavalle tasanteelle, josta avautui upeat maisemat vuoren toiselle puolelle. Hivuttauduin siellä pienen kielekkeen reunalle ja valokuvia ottanut mieheni totesi, että kaikkea säkin Instagramin takia teet 😀 Tosin tekisin mä myös ilman, että julkaisen reissujuttuja blogissa ja Instagramissa!

Siinä kohtaa päätimme ajanpuutteen vuoksi kääntyä takaisin ja lähteä laskeutumaan vuorelta alas. Olisi kyllä ollut hienoa käydä ihan korkeimmassa kohdassa, mutta maasto muuttui taas vaikeaksi. Olisi täytynyt kiivetä vuoren rinteellä ilman selkeää reittiä ja se olisi vienyt aikaa. Reitillä on muuten myös mahdollista jatkaa Svolværgeita nimiselle kivimuodostumalle, joka on vuorikiipeilytaitoja (ja varusteita!) vaativa terävä vuorenhuippu Fløya-vuorella. Oli hurja katsella sen päällä seisovia ja sieltä köyden varassa roikkuvia ihmisiä!

Djevelporten kiipeäminen
Devil’s Gate eli Djevelporten Fløya-vuorella
Devil's Gate
Devil’s Gatelle olisi ollut uhkarohkeaa kiivetä
Näköalapaikat Lofootit
Tässä korkein piste, jossa käytiin Fløyalla!

Vuorelta laskeutumisessa oli myös omat haasteensa. Välillä piti ottaa puiden oksista kiinni, että sai tukea etenemiseen. Jyrkkä rinne kävi myös polvien päälle. Kaiken kaikkiaan edestakaiseen matkaan meni n. 1 h 40 min. Siihen ei tosin kuulunut valokuvaustaukoja. Näin ollen vastaavaan reittiin on hyvä varata n. 2 tuntia aikaa. Vaelluskengät ovat myös aika pakolliset, sillä peruslenkkareilla meno ei olisi kovin tukevaa ja mukavaa. Myös vettä on hyvä pullottaa mukaan riittävästi, sillä hommassa tulee muuten hiki!

Suosittelen Fløyaa ja Devil’s Gatea adrenaliinin nälkäisille ja näköalapaikkojen metsästäjille oikein lämpimästi! Aion jatkossakin käydä kipuamassa vuorille reissuillani!

Haikkauksesta Santorinin Skaros Rockille voi lukea alta!
>> Santorini To Do Part 2 <<

Lapin vaellusreissustamme Käsivarren erämaasta löytyy juttua täältä:

>> Noviisin odotukset Lapin vaellusreissulle <<
>> Miten meni ensikertalaisen vaellusreissu erämaassa <<
>> Vinkkilista vaellukselle ja parhaat vaelluseväät <<

Kaikki matkapostaukseni pääset katsomaan Travel-kategoriasta!

Pysy menossa mukana myös Facebookissa: Life à la Sara ja Instagramissa: lifealasara 

♡: Sara

 

2

Tällä artikkelilla on 2 kommenttia

  1. pentti

    Miks nykyään poseerataan tuollai toinen jalka koukussa. Ei näytä mitenkään vaellukselta, vaan ihq-kattokaa-mua-some-pelleilyltä

    1. lifealasara

      Kiitos Pentti tästä arvokkaasta ja rakentavasta palautteesta 😅

Vastaa