Joulu. Huomenna se on. Lapsena joulu oli ehdottomasti lempijuhlani. Jopa siinä määrin, että saatoin keskellä kesää rueta leikkimään joulua – pukeutua joulutontuksi ja jakaa kaikille vanhoja joulukortteja rallatellen joululauluja. Oikeana jouluna en sitten meinannut pysyä housuissani, kun jännitin mitä saan joululahjaksi ja olin niin ylpeä omista tekeleistäni, joita saadessaan sukulaiset eivät voineet varmasti olla onnellisempia. Järjestelmällisenä ja päättäväisenä naperona mulla oli myös tapana laatia jouluaaton ohjelma tiukkoine aikatauluineen niin, että varmasti kerkeämme kaiken mitä jouluun mielestäni kuului. En tajunnut yhtään miksi kaikki toivottivat rauhallista joulua.
Oikeastaan joulu on edelleen mun vuoden kohokohta mitä tulee juhlapäiviin. Nyt vain ymmärrän paremmin rauhallisen joulun ja yhdessäolon merkityksen. Stressiä en halua ottaa, vaikka tykkäänkin puuhastella – valmistaa itse joululahjoja, koristella kotia ja leipoa piparkakkutalon (josta ei muuten tänä vuonna tullut yhtään mitään. Joku ehkä näkikin katastrofaalisen yritykseni snäpistä (@zarrdis)? Note to myself: älä osta gluteenitonta piparkakkutaikinaa enää ikinä). Viimevuotiset on muuten nähtävissä täällä ja täällä.
Täytyy kuitenkin tunnustaa, etteihän mulla ole oikeasta joulun laitosta mitään käsitystä. Äidin ja mummin helmoissahan sitä ollaan oltu joulua viettämässä viimeiset 26 vuotta (muutamaa ulkomailla ja poikaystävän perheen luona vietettyä poikkeusta lukuun ottamatta). Valmiiseen pöytään on ollut ihanan rentouttavaa istahtaa! Kaikki arvostus niille, jotka laittavat itse joulutarjottavat alusta loppuun ja järjestävät joulun koko perheelle ja vielä nauttivat siitä.
Tätä joulua vietän äitini luona Mikkelissä, kuten tavallista. Erona siihen tavalliseen on, että mulla on sekä korva- että keuhkoputkentulehdus. Olotilaa kuvaa hyvin litania: En näe, en kuule, en haista. Toivottavasti kuitenkin maistan. Kinkkua ja graavilohta on ollut ikävä. Jouluherkuista inspiroituneena ajattelin listata, mistä koostuu mun joulu ja mikä kaikki siinä on tärkeintä.
Yhteinen jouluateria. Herkkuja ja hersyvää naurua.
Lumi. Täällä sitä on kinoksittain ja koko ajan tuiskuttaa lisää.
Tunnelma. Talo on koristeltu kynttilöin, kukin ja jouluvaloin. Taustalla soi joulumusiikki.
Joulukinkku. Parasta napsittuna yöllä.
Itse valkatut konvehtirasiat (jotka ovat jo huventuneet uhkaavasti..)
Pikkuveli. Edellisestä näkemisestä on vierähtänyt tasan vuosi!
Vierailu mummille! Kokoonnutaan sinne iskän ja pikkuveljen kanssa joulupäivänä.
Itse tehtyjen joululahjojen antaminen. Toivottavasti näille on enemmän käyttöä, kuin lapsuudessa tehdyille.
Puuhastelu yhdessä äidin kanssa. Eilen paketoitiin lahjoja ja leivottiin kuivakakkuja. Tänään tehdään laatikot ja paistetaan kinkku.
Ulkoilu. Suunnitelmissa on käyttää tämä koiralauma (Tilda, Tildan äiti Sessan, 1 venäjänvinttikoira, 2 englanninvinttikoiraa ja 2 whippettiä) juoksemassa metsässä, niin että jaksavat joulun yli maltillisin mielin.
Lautapelit. Vähän aktiviteettiä syömisen lomaan.
Tildan äitikoiran Sessanin 16v synttärit jouluaattona! Oon niin onnellinen, että tuo mummeli on ilahduttanut kaikkien elämää ja pysynyt terveenä kaikki nämä vuodet. Vähän näkö ja kuulo reistaa, mutta mieli on silti korkealla!
Tänä jouluna mulla on ekaa kertaa #uglychristmassweater
Leffojen katselu ja kirjojen lukeminen. Ihan rauhassa.
Pidän vielä toivoa yllä siitä, että tervehtyisin taudeistani, ja pääsisin treenaamaan alkuviikosta yhdessä ystäväni kanssa.
Ihanaa ja rauhallista joulua kaikille! ♡
Voit seurata minua ja blogiani myös
Facebookissa: Life à la Sara, Instagramissa: lifealasara ja Snapchatissa: @zarrdis
♡: Sara
