Kun kaikki itkettää, on hyvä ottaa etäisyyttä kaikkeen mihin vain voi ja antaa mielen sekä kehon palautua.
Niin siinä sitten kävi, että tämä täydellisyyteen pyrkivä äityli sai kokea karvaan lopun, onneksi se ehti osua vain omaan nilkkaan.
Ensimmäiset kuukaudet
Ensimmäiset kuukaudet vauvan kanssa olivat kirjaimellisesti aivan ihania ja päivämme lapsiarjessa leijailivat pilvilinnoissa ohi. Yöt menivät hyvin, vaikka vauva heräilikin, nukuimme vierekkäin ja annoin tissin suuhun ja jatkettiin unia. Energiaa riitti hyvin jumppailuun ja itseni huolenpitoon, koska sain nukuttua.
Mieheni ei ole pitänyt vielä isyyslomiaan ja toiveeni oli, että jos hän voisi viikon olla lomalla kun vauva täyttää 3kk, koska esikoisen vauva-ajalta muistelin, että siinä alkoi yöt olla melko rauhattomia. Mies sopi talvilomansa siihen, mutta työmaa ei antanutkaan periksi ja hänen oli jatkettava töitään. Niin siinä sitten vauvalla alkoi 3kk tiheän imun kausi, mikä kesti lähes kolme viikkoa. Mies onneksi tämän jälkeen sai oltua viikon lomalla ja auttoi päivät ja yöt. Kun mies sitten palasi viikon ”loman” jälkeen töihin, vauvalla alkoi 4kk hulinat, jotka kestivät useamman viikon. Nämä viikot kerryttivät ahneesti väsymyspottiani.
Aloitimme kiinteät 5kk iässä ja mukaan mahtui muutamia ”hyviä” öitä, eli vauva heräsi vain kolme kertaa yössä ja kaksi kertaa niistä edelleen on rinnalla. Valoa tunnelin päässä.
Vauva täyttää 5kk
Noh. Valo sammuikin yhtä äkkiä kuin syttyikin. Vauva alkoi tehdä hampaita, ja voihan nenä, kahta pientä alahammasta tehtiin kolme viikkoa. Jo-ka yö val-vot-tiin ai-na-kin kak-si tun-tia ja siihen päälle syötöt ja vähintään kaksi muuta herätystä. Tavallinen unisaldo itselläni öistä alkoi olla 2 tuntia. Sitä kun jatkaa sen kolme viikkoa maanantaista perjantaihin, niin kyllä torstaisin mietti, että vielä yksi yö, jotta viikonloppu koittaa ja mies auttaa öisin. Ja HUOM! Mieheni kyllä aina auttaa, en ole itse vain aikasemmin suostunut siihen, että hän heräilisi öisin, koska ajaa yli tunnin työmatkat päivittäin, enkä itse kestä sitä stressiä, mikä mulla on hänen työmatkoistaan jos on väsynyt.
Koska olen maailman surkein pyytämään apua ja olen pitänyt sitä heikkouden merkkinä, pohdin pitkään, että mitä teen. Eräänä yönä kun vauva sitten nukkui todella upeasti, itse istuin sängyn reunalla valvoen lähes koko yön ja itkin. Itkin niin kovaa, että mies heräsi ja lohdutti.
Olin niin väsynyt, että väsymys oli muuttunut unettomuudeksi.
Jo kaksi viikkoa ennen tätä olin kirjoittanut lastemme kummeille viestin, jossa pyysin apua. En kuitenkaan lähettänyt viestiä, koska pidin itseäni valittajana ja heikkona. Sen haluan myös lisätä, että meillä taapero ei nuku enää päiväunia, joten päivisin lepohetkiä ei ollut. Tuon yön jälkeen kirjoitin viestin uudelleen ja lähetin. Lähetin myös isälleni ja soitin isovanhemmilleni. Apua oli tulossa.
Mitäs hankit lapsia, jos et jaksa tai pärjää
Tämäpä hyvinkin. Nykyään ei saa sanoa, että väsyttää tai ei jaksa. Näistä syistä en ole uskaltanutkaan apua pyytää.
Olen kuitenkin useamman kuukauden ollut lasten kanssa ihan yksin kaikki päivät. Usean kuukauden ajan meidän lapset eivät nähneet ketään muita kuin vanhempansa, meillä ei käynyt kukaan koronan vuoksi. Jos tässä titteleitä jaetaan, niin olen samalla opiskellut, kirjoittanut viikottain blogia ja pitänyt tanssitunteja helmikuusta lähtien, ihan vain lasteni lisäksi. Joten näitä kommentteja en enää jaksa, mitä onneksi vain kaksi sain keväällä kun pidin viikon sometauon. Aivan riittävästi olen jaksanut ja aikaiseksi saanut, kiitos vain kommentoijille ja kiva kun seuraatte.
Auttaminen
Nyt te, jotka luette tätä ja jos teillä ei ole lapsia, voi olla vaikeaa samaistua tähän tai jos teillä on lapsia, jotka ovat nukkuneet kohdusta inttiin asti, niin muistattehan, ettette koskaan vähättele muiden äitien kokemuksia. Väsymys on niin järkyttävää kidutusta, että en ikinä ikinä toivo sitä kenellekkään. Jos joskus sun läheinen äiti ystävä kertoo olevansa väsynyt, tarjoathan apuasi. Vaikka lasten kanssa olo ei olisi juttusi, voit tehdä vaikka ruokaa kodissasi ja kiikuttaa apua tarvitsevan oven taakse. Imurointikaan ei insinööritutkintoa vaadi. Ja sun ei tarvitse tarjota apua päivästä toiseen tuntitolkulla. Jos useampi tarjoaa apuaan, tunnin silloin ja toinen tällöin, apua onkin yllättäen paljon tarjolla.
On ihanaa saada apua elämässä kun olen aina auttanut kaikkia, jotka apua yhtään pyytävät. En voisi sivuuttaa läheisteni avuntarvetta, apua voi tarjota niin monella tapaa, myös toisen kuunteleminen on sitä. Meillä miehen kanssa on sellainen periaate, että kaikkia autetaan. LÄHEISIÄ AUTETAAN. Hetki sitten eräs hieroja, jonka kanssa olemme lähentyneet, kertoi, että on muuttamassa, mutta selkä ei kestä tehdä muuttoa. Kyseinen hieroja on aina auttanut mua, joten lupasin mieheni hänen muuttoavuksi. Kotona kerroin miehelle, että olet menossa auttamaan muutossa ja mieheni totesi ”totta kai, olemmehan saaneet niin paljon apua häneltä”. Mieheni ei lainkaan pahastunut kun asian ilmoitin, näin se hyvä kiertää ja se on päivänselvä asia meille.
Nyt on valoa jälleen tunnelin päässä ja se kirkastuu koko ajan. Tiedän, että näillä avuilla jaksan miehen kesälomaan asti ja se auttaa jaksamaan paremmin. Mies myös auttaa öisin aina kun pyydän ja olenkin pyytänyt, vaikkakin työmatkat ovat edelleen samat. Olen onnellinen saamastamme avusta ja yksikään avuntarjoaja ei ole vähätellyt tai alentanut meitä siksi, että olemme apua pyytäneet, mainitsin siksi, koska sekin on koettu.
Äidit, ja erityisesti erityisherkät äidit! Pyytäkää sitä apua! On ihan kaikkien etu perheessä, että äiti voi hyvin ja jaksaa arjessa, erityisesti niiden lasten etu, minkä vuoksi siellä kotona ollaan.
Nonna
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
