”HAH, LAPSESI ON YLIPAINOINEN”
”LAITA HÄNET PÄIVÄKOTIIN”
Meuhkasinkin asiasta jo Instagramissa, mutta päätin kirjoittaa vielä blogipostauksenkin. Olen äärimmäisen pettynyt tapaan, miten meitä perheenä on kohdeltu ja lapsen huonovointisuutta ei nähdä eikä haluta nähdä.
Sekä mä että taaperomme kärsitään alhaisista ferritiineistä. Meidän molempien hemoglobiinit ovat kunnossa, mutta ferritiinit eivät. Mun hb oli helmikuussa 132 ja ferritiinit 80 (joo ihan ok arvo, mutta infuusion jälkeen lokakuussa oli 502, että aika paljon tulleet alas), taaperon hb 133 ja ferrit 12 kun on tankattu yli puolivuotta reilusti rautaa.
Meidän taustaa
Olemme kiinnittäneet huomiota lapsen syömättömyyteen jo kun hän oli reilu 1-vuotias. Siihen asti hän söi ennakkoluulottomasti kaikkea, joistakin mauista ei sitten pitänyt ja joihinkin ihastui. Syöminen väheni pikkuhiljaa. Kun hän täytti 2 vuotta, neuvolassa puhuin asiasta, että olemme todella huolissamme kun lapsi ei syö ja voisiko häneltä ottaa ferritiiniarvot, koska epäilin niiden olevan alhaiset. Ei voitu ottaa. ”Se on vain vaihe”. Perustin väitteeni sille, että arvot voisivat olla alhaiset, koska yksi alhaisten ferritiinien oire on ruokahaluttomuus.
Kun tyttömme täytti 2,5 vuotta, ”vaihe” vain jatkui. Anelin ferritiiniarvojen mittausta, ei käy. Musta tuntui niin typerältä, että miksei niitä vain voida ottaa, keneltä se on pois?! Välillä tuntuu, että joillekin lääkäreille maksettaisiin palkkaa sen mukaan, miten vähän laittaa lähetteitä eteenpäin.
En kuitenkaan jättänyt asiaa siihen, vaan pommitin asian suhteen terveydenhuolta ja taaperon ollessa 2vuotta 8kk, saimme lähetteen verikokeisiin. Ferritiinit olivat 9 ja neuvolalääkäri totesi, että ”ovathan ne alhaiset”. Määräsi rautalisää. Arvot tsekattiin 3kk päästä tästä ja muutosta ei ollut tapahtunut, jatkettiin samalla annostuksella. Meidän vanhempien huoli kuitenkin kasvoi.
Raskausajoistani
Kuten jo mainitsin, voin huonosti esikoisen raskausaikana, koska ferritiinini olivat alhaiset. Enpä siis kummosia rautavarastoja lapselleni pystynyt tarjoamaan. Itselläni todettiin alhaiset ferritiinit vuosia sitten. Taaperon raskausaikana pyörtyilin ja keräilin itseäni pienenkin kauppareissun aikana. Sydän hakkasi ja puhti oli poissa. Neuvolassa seurattiin vain hemoglobiinia, ei puhettakaan ferritiineistä.
Esikoisemme syntyi kuusi päivää ennen laskettua aikaa. Nyt sen sijaan kuopuksen kanssa sain kaksi rautainfuusioita, raskaus meni 13 päivää yli ja se vielä käynnistettiin kun tyyppi olisi masussa majaillut rauhaksiin. Jännä homma. Olisikohan rauta-arvoilla ollut merkitystä? Sain kaksi rautainfuusiota, koska kärsin RAUDANPUUTTEESTA ILMAN ANEMIAA. Lähetteen sain Hämeenlinnan äitiyspolilta.
Ferritiinit puhuttavat
Törmäsin jokin aika sitten tähän uutiseen. Ihanaa, että edes jossain otetaan tosissaan. Todella mahtava juttu. Uutisessa on kyse siitä, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri haluaa seuloa ferritiinimittauksilla anemiavaarassa olevat odottajat, koska raudanpuute voi mm. uhata sikiön kehitystä.
Terveysasemalla
Kävimme taaperon kanssa siis lääkärissä omalla terveysasemalla. Käynti alkoi sillä, että taaperoltamme otettiin mitat. Lääkäri laittoi mitat koneelleen ja sanoin hänelle, että olemme huolissamme lapsestamme, koska luut näkyvät entistä enemmän. Lääkäri iski tytön painon koneelle ja totesi ”hah, hänhän on ylipainoinen”. Lääkäri siis naurahti huolellemme ja totesi lapsemme olevan ylipainoinen.
Kyyneleet tulivat silmiini. Ei siksi, että lapseni olisi ylipainoinen, vaan siksi, että nyt ei nähdä metsää puilta. Lapsella olevat housut olivat kireet vielä kuukausi sitten hänen päällänsä. Nyt ne roikkuivat, koska lapsemme olikin ylipainoinen.
Pituus sen sijaan oli reippaasti alakäyrillä. Lääkäri totesi, että pituutta pitäisi olla kyllä paljon enemmän. Niin. Jos raudanpuute voi vaikuttaa niin, että lapsi ei kehity normaalisti, eikö tämä pituuskasvu mene siihen samaan? Ja voisiko hän olla ”ylipainoinen” kun suhteessa sitä pituutta ei olekkaan tullut niin kuin pitäisi JOSTAKIN SYYSTÄ?!? Ja lisäksi kun sitten yhdessä tarkastelimme kasvukäyriä, taapero ei ollutkaan niiden mukaan ylipainoinen.
Keskustelimme kiivaasti taaperon syömättömyydestä ja omasta historiastani rautavarastojen suhteen. Taaperoltamme on otettu kaikenmaailman kokeita jo, mm. keliakiat, kilpparit ja mitään ei löydy, MUUTA KUIN ALHAISET FERRITIINIT. Joo ymmärrän, että joku ne aiheuttaa, mutta voitasiinko nyt vain yhdessä todeta, että ne ovat liian alhaiset.
Koska tiesin, että asiasta joutuu vänkäämään, olin etsinyt mm. lääkärilehdistä asiasta tietoa, jotka esitin lääkärille. Niissä mm. todetaan, että noin alhaisia ferritiiniarvoja pitää hoitaa.
Meidän terveysaseman lääkärin ratkaisu asiaan oli kuitenkin tämä: ”LAITTAKAA LAPSI PÄIVÄKOTIIN.”
Kysyin, että mitenköhän se auttaa asiaan. Ja ratkaisu on hänen mielestään se, että siellä lapsi alkaa syödä.
JOTEN. Summa summarum. Jos lapsesi kärsii alhaisista ferritiiniarvoista, laita hänet päiväkotiin. Syömällä ne nousee. HUOM! Siellä päiväkodissa.
Nonna
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
