POSTAUSSARJA osa 2/5: Herkkä vatsa – herkkä mieli

POSTAUSSARJA:  ERITYISHERKÄN RAVITSEMUS JA HYVINVOINTI

Olin reilu parikymminen ja viikkoni meni jotenkin näin. Ma – pe korkeakoulussa. Ma, to, pe, la ja su elokuvateatterissa illat töissä. Pe ja La -yöt baarissa töissä. Ke-illat kolme tanssituntia. Pyöritin toiminimeä tehden kaiken siihen liittyvän. Huono koulumenestys ei ollut edes vaihtoehto ja töissä piti olla paras, tehdä esimiehet ylpeiksi. Söin kun ehdin ja pystyin, joka päivä erilailla, eri asioita ja eri aikaan. Mikähän mahtoi vatsaa vaivata?

Kyllä, tienasin rahaa, mutta jaksaminen oli jatkuvasti kortilla. Jos olisin pysähtynyt ja rauhoittunut, olisin luultavasti tipahtanut – ja korkealta. Voikin olla, että pakenin jotakin töiden taakse. Oli ehkä helpompaa olla kun ei ehtinyt ajatella. Töiden taakse on helppo piiloutua jos jokin harmittaa, koska asiakaspalvelussa et voi näkyvästi surra.

Kerron nämä asiat siksi, että kuten jo aikasemmassa postauksessa olen sanonut, vatsani on ollut hyvinkin lempeä, koska mielenikin on sitä. Tasapainoinen arki tasapainoisen kumppanin kanssa on yhtä kuin zen mulle. Kun arki on omissa näpeissä, vastoinkäymiset eivät kaada koko laivaa. Joskus kun tapahtuu ikäviä asioita, vatsa ei oikeastaa enää lainkaan lähde niihin reagoimaan, koska mieleni on löytänyt tasapainon ja sen myötä kestää käsitellä ikäviä asioita paremmin kuin ennen.

Ensimmäinen vinkkini, jos vatsavaivoihin ei ole diagnosoitu selvää aiheuttajaa:

Mene ulos kävelylly. Piipahda metsään. Etsi rauha ja hengitä. Se ei välttämättä löydy ensimmäiseltä polulta, mutta polku vie aina jonnekin. Ota aikaa itsellesi ja kuuntele kehoasi korvillasi ja sydämelläsi. Tarjoa kehollesi sitä, mitä se todella pyytää – se harvoin on kossupullo ja pilkkuun asti pöydillä tanssimista. Viinilasillinen terassilla puolison kanssa ja aikainen nukkumaanmeno, sitä se voikin olla, mitä tarvitset. Eikä metsäänkään tarvitse mennä, mene sinne, mitä sä todella tarvitset. Tarkastele, onko sulla kaikki se, mikä voisikin tällä hetkellä sulle riittää. Jos näin on, ole onnellinen. Jos niin ei ole, tavoittele niitä asioita, mitä tarvitset ja jätä muu vähemmälle.

Etsi kehosi ja mielesi välinen yhteys ja kuuntele sitä. Kun löydät niiden kanssa tasapainon, myös kehollinen rauha on helpommin saavutettavissa.

Sietoikkuna

”Sietoikkunassa on kyse omasta vierystilasta. Sen avulla voi tunnistaa omaa kehon ja mielen tilaa sekä havainnoida vireystilan vaikutusta omaan käyttäytymiseen. Silloin kun emme ole vahvasti yli- tai alivireystilassa olo on turvallinen voimme esim. oikeasti oppia uusia asioita.” (geneesi.fi)

Stressi vaikuttaa suuresti ihmisen sietoikkunaan ja herkimmillä ihmisillä vielä enemmän. Sietoikkuna liittyy erityisherkän ravitsemukseen niin, että mikäli suolisto oireilee, se voi myös kertoa siitä, että ihminen on ylivirittynyt. Tällöin yksilön tulisi löytää oman sietoikkunan rajat ja opetella ne. Suolisto ja ihmisen aivotyöskentely kulkevat käsi kädessä. Mitä herkempi ihminen on tunteilleen, todennäköisesti suolistokin on herkkä reagoimaan. Ravitsemuksellisesti vatsaa voi rauhoittaa syömällä maitohappobakteereja ja riittävän kuitupitoista ruokaa. Lisäksi myös sokerin käyttöä on syytä vähentää, herkkä ihminen reagoi myös sen vaikutuksiin enemmän kuin ei herkkä.

Kuuntele kehoasi, vaikka mieli sanoisi muuta

Jos kehosi ei palvele sua haluamallasi tavalla, voi siihen vaikuttaa yksittäiset asiat tai ne kaikki yhdessä. Voi olla kyse siitä, että tarvitset stressinpoistokeinoja ja rauhoittumista. Voi olla kyse siitä, että jokin tietty ruokavalio auttaa. Toisaalta voi olla kyse siitä, että tulisi liikkua enemmän tai puolestaan liikkua vähemmän.

Itse tein ennen tarkkojakin suunnitelmia liikunnan suhteen; minä päivänä kuntosalia, koska lenkkiä, tanssia ja milloin joogaa. Siten myös petyin enemmän. Harvoin koko viikon aikana sain tehtyä kaikkea sitä, mitä haavemaailmassani olin suunnitellut. Ja onneksi niin. Joskus jätin jotakin pois, koska kehoni selvästi viestitti, että eilisen jumppa ja lenkki ovat riittävät näille kahdelle päivälle ja tänään tulisi levätä. Toki en aina kehoani ole kuunnellut, vaan touhunnut silti. Usein tällaisten päivien jälkeen iskeekin flunssa. Enkä tarkoita tässä sellaista kehon kuuntelua, että ”nyt ei vain huvita, syönpäs suklaata”, koska sitä varmasti voisin tehdä noin 70% ajasta, vaan sellaista kuuntelua, kun keho selvästi viestii, että nyt lepoa tai kevyempää liikuntaa.

Koska olemme melkoisia kokonaisuuksia yksilöinä, meidän tulee jokaisen löytää omat keinomme rauhoittaa kehomme ja mielemme, kun sitä tarvitsemme. Ja koska elämämme on joskus vaikeampaa, silloin herkiempien yksilöiden tulee reagoida asioihin ja muuttaa niitä tarvittaessa. Aina siis herkkävatsaisella ei toimi tietty ruokavalio, joskus se vaatii muutoksia henkisten muutosten vuoksi. Nykyisin tuodaankin enemmän esille sitä, että ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa sekä fyysinen että psyykkinen puoli ja näitä pyritään hoitamaan yhdessä tasapainoisesti.

Miten suhtaudut asioihin?

Jos kehosi selvästi reagoi fyysisesti muuttuviin tilanteisiin, on hyvä pohtia, miten keho reagoi milläkin hetkellä ja millaisiin asioihin, mikä on tilanteen laukaissut. Taustalta voi löytyä selvä yhteys ja se voi olla kaikkea mielen ja kehon toiminnan väliltä. Myös on hyvä kiinnittää huomiota siihen, miten suhtautua omiin oireisiinsa. Otatko turvonneen vatsan ja ripulin vastaan vihaisesti ja stressaantuneesti vai koitatko suhtautua siihen lempeämmin? Tämäkin vaikuttaa ja siihen on myös hyvä kiinnittää huomiota, vaikkakin kaikki läpi päästävä suolisto ei niinkään mieltä ylennä. Kun asioihin oppii suhtautumaan uudella tai erilaisella tavalla, se auttaa vähentämään asioihin liittyvää stressiä.

Tiesittekö muuten, että IBS-oireiden (ärtyvän suolen oireyhtymä) hoitoon tehokkainta on mm. rentoutumis- ja stressinhallintaterapia. Eli IBS:n rauhoittamiseen vaikuttaa muukin kuin oikeanlainen ruokavalio, vaikka toki sekin on yksi tärkeimmistä asioista. Moni ärtyvästä suolesta kärsivä usein kuvailee muunkin elämän olevan haasteellista, koska ymmärtäähän sen. Ei kipeällä, turvonneella vatsalla sekä pelko siitä, että pitäisi olla vain vessassa, tuo varsinaisesti elämäniloa. Rentoutuminen ja stressinhallintakeinot luovat rauhaa.

Yksi ikävistä asioista helposti reagoivan vatsan kanssa on se, että kaikki läheiset eivät ole aina ymmärtäneet asiaa. Mä ymmärrän heitä, että he eivät voi tietää millaista joskus voi olla herkkävatsaisella, mutta jos et voi tietää, älä vähättele toisen asiaa. En mäkään mene kertomaan reumaa sairastavalle, että ”koita nyt vaan nostaa sitä tankoa äläkä valita”, vaikka kuinka nivelet särkisi. En mene, kun en tiedä. Joskus kaikki ruoka voi vain ns. ”tulla läpi”, vaikka kuinka joku sanoisi ”koita nyt vaan pidättää sitä sontaa äläkä valita”. Toisten asioita ei pidä vähätellä, eikä sairauksista kilpailla.

Tunteet – miten voivatkaan vaikuttaa

Tunteet ohjaavat meitä paljon ja välillä liikaakin. Tunteet vaikuttavat mieleemme ja mieli suolistoon. Onkin tärkeää tunnistaa eri tunteet, jotta voidaan vaikuttaa niiden aiheuttajiin. Tietysti on myös tärkeää saada tuntea ja se saa myös näkyä.

Perustunteitamme ovat ilo, suru, pelko, viha, inho ja hämmästys. Kun tunnemme iloa, se auttaa meitä jaksamaan paremmin ja auttaa palautumaan stressitilasta. Suru saa meidät joskus lamautumaan ja hidastaa toimintaamme. Uhkaavat tilanteet puolestaan aiheuttavat meissä pelon tunteita ja näitä pyritään välttämään. Viha sen sijaan saa meidät tuntemaan itsemme voittamattomiksi ja valmistaa meitä puolustuskannalle. Inhoreaktion voi aiheuttaa esim. epämiellyttävät hajut tai vastenmieliset käytöstavat. Hämmästystä puolestaan aiheuttaa tilanteet, jotka eivät menneetkään niin kuin olit ajatellut.

Erilaiset tunteet on hyvä oppia tunnistamaan. Tunne voi hyvin tuntua ensin kehossa ja sitten vasta mieli ymmärtää sen. Kun tunteen sitten tunnistaa, voi pohtia miksi tuntee niin, mikä sen aiheutti. Joskus tunne haluaa tulla ulos, esim. itkuna. Se saa tulla ja se helpottaa. Vaikka tunteet eivät näkyisi ulospäin, ne on syytä oppia hyväksymään. Kun ne hyväksyy, voi rauhoittua, eikä niille välttämättä tarvitse tehdä mitään.

Tuntuuko siltä, että seuraat somessa juuri niitä tilejä ja henkilöitä, joilta saat positiivisia viboja? Ne kannustavat sua arjessa ja ehkä luuletkin, että kun sulla on heiltä saama tieto, saat rauhoitettua elämäsi tasapainoisemmaksi. Onko sulla siis vain se tieto, vai teetkö sillä myös jotain? Oletko konkreettisesti muuttanut elämäntapojasi esim. helpottaaksesi stressiä? Moni vain luulee niin tekevänsä. Omiin tuntemuksiin ja niistä seuraaviin tekoihin on syytä kiinnittää huomiota, erityisesti niihin stressiä aiheuttaviin asioihin. Kun pysähtyy keskittymään asioihin, jo se saa stressiä purettua. Jokainen voi etsiä omia pysähtymiskeinoja, esim. lukeminen, käsityöt, soittaminen, musiikin kuuntelu, mikä tahansa, mikä on itselle mieluista ja saa ajatukset nolliin. Älä kuitenkaan koita vältellä tunteitasi, silloin ne kolahtavat erityisesti herkällä ihmisellä kovemmin vastaan.

Väitän, että mun liika reippaus nuorempana on ollut se, että mun suolisto on alkanut mennä huonompaan kuntoon. On pitänyt tehdä, mennä, olla, tulla ja kaikki kertaa tuhat positiivisella fiiliksellä. Myös se liika reippaus voi aiheuttaa stressiä. Olen näin tehnyt, kompensoidakseni jotakin, mitä en sitten ole ollut. Ja nyt myöhemmin kun asiaa miettii, olen luultavasti tehnyt kaiken vielä ollakseni jotain muiden silmissä, enkä niinkään omissa silmissäni. Reippaus on positiivista. Reippauden taakse piiloutuminen on stressaavaa. Se, että tuleeko stressi negatiivisista vai positiivisista asioista, ei keho sitä tunnista. Se on stressiä alkoi se sitten p- tai n -kirjaimella. Ehkä tässä elämänvaiheessa mulla on ollut kyse myös siitä, että ne negatiiviset asiat on koitettu talloa tekemisen alle. Ken tietää..

Nonna

Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
kasikirjaminustasinulle@outlook.com

1

Tällä artikkelilla on 2 kommenttia

  1. Vilhelmiina

    Paljon hyviä vinkkejä, itsellä todella herkkä vatsa🙌

    1. Nonna

      Ihana kuulla! <3 Kannattaa ehdottomasti lukea loputkin osiot siinä tapauksessa 🙂 Erityisesti stressivatsa on paljon mielen kanssa yhteyksissä, vaikka sitä ei uskoisikaan.

Vastaa