Haluan tässä kirjoituksessa kertoa mitä hyviä piirteitä mussa on, kun tarkastellaan erityisherkkyyden kautta. Ja näitä asioita itse pidän jopa tärkeinä.
Toisten ajatusmaailman tunkeutuminen
Pääsen helposti käsiksi lähes kenen vain ajatusmaailmaan, koska osaan lukea ihmisiä hyvin ja aistin paljon, mitä toinen ei sanoita. Vaikka muotoilin asian toisen ajatusmaailmaan tunkeutumisena, tarkoitan hyvää, mutta en osaa asiaa kuitenkaan sivuuttaakkaan jos nään selvästi toisen voivan huonosti. Tiedän myös, että tämä on yksi syy, miksi kaikki eivät uskalla päästää mua lähelle ja ei tarvitsekkaan. Aloitin blogin kirjoittamisen, jotta voisin tuoda erityisherkkyyttä ja sen sisältöä enemmän ihmisten tietouteen ja kuunnella ihmisiä jos joku haluaa keskustella herkkyyteensä liittyen. En aloittanut kirjoittaa sen vuoksi, että saisin tällä voita leivän päälle. On ihan mahtavaa jo nyt huomata kuinka moni on halunnut keskustella aiheesta, kysynyt neuvoja ja kertonut elämästään. Tunnen tekeväni juuri sitä, mitä ajattelinkin.
Tähän samaan kategoriaan luokittelen myös sen, että aistin helposti haluaako joku ihminen toisille toiminnallaan tai sanomisillaan hyvää vai kenties valitettavasti pahaa. Huomaan myös kun valehdellaan tai hyväksikäytetään toista tavalla tai toisella. Tässä on myös se hyvä puoli, että voin itse hakeutua aitoon, rehelliseen seuraan, jossa tunnen oloni voimakkaaksi ja ennen kaikkea omaksi itsekseni.
Toisen tunnekuorman kannatteleminen
Tässä asiassa on hyvät ja huonot puolensa. Koska aistin helposti toisen ikävät fiilikset, haluan auttaa häntä. Mieheni on välillä erittäin hämillään kun sivuutan omat perustarpeenikin kun ajelen ympäri kaupunkia auttamassa millon ketäkin. Kyseessä ei välttämättä ole edes läheisin ystävä. Erään tanssioppilaan kanssa olen odottanut hänen äitään jumpalta, jotta saataisiin perhesopu aikaiseksi. Erään oppilaan kanssa opeteltiin matikkaa usein, ja saatiinkin numero nousemaan hienosti. Eräs tuli kotiini usein yöksi, kun muutakaan paikkaa ei ollut. Yhden kanssa oltiin aborttiklinikalla. Muutamia tapauksia mainittakoon.
Uskon, että saan toisen kuormaa puolitettua kun otan siitä itse myös osan. Mutta mun tulisi opetella jonkinlainen raja siihen, keiden kaikkien kuormaa otan kantaakseni. Hetki sitten eräs somevaikuttaja kertoi sairastuneensa syöpään. Itkin kotona ja laitoin tsemppiviestin hänelle, se lienee kai ainoa asia, mitä voin tehdä toisen eteen kun en häntä henkilökohtaisesti tunne.
Jos vain fyysisesti tapaan ihmisen, mulle harvoin tarvitsee kertoa, että häntä nyt ottaa naamariin jokin asia. Nään sen kyllä ja useimmiten asiasta asianomaiselta kysynkin. Jos vastataan ”ei tässä kummosempia”, silloin asiasta ei luultavasti haluta puhua. Jos kysyn uudelleen ja vastataan ”noh….”, silloin sekä korvani että sydämeni on paikanpäällä.
Onpa ihana helmipinni!
Huomaan tarkastelevani maailmanmenoa usein hyvin erilaisin silmin kuin moni muu. Havaitsen ympäristössä tapahtuvat muutokset helposti ja kiinnitän huomiota ihmisten ulkoisiin ominaisuuksiin varmasti enemmän muut. Välillä keskustelutoverini yllättyy kun kehun hänen uusia silmälasejaan, joita hänen puolisonsa ei ole ehtinyt vielä viikon sisällä tajunneen vaihtuneen ruskeista valkoisiksi. Tämä nyt räikeä esimerkki, mutta havainnoin pieniä yksityiskohtia luonnossa, ihmisissä ja huomaan mm. helposti jos joku on raskaana. Vähän aikaa sitten tapasin rakkaan ystäväni ja kysyin häneltä onko hän raskaana. Mulla tuli hänen seurassaan hyvin levollinen olo ja tunne siitä, että hän olisi pieniinpäin. Kuitenkin hän vastasi ettei ole. Näimme kolmen päivän päästä tapahtuneesta uudelleen ja ystäväni sanoi ensimmäisinä sanoinaan ”miten tiesit, että olen raskaana, kun en itsekkään vielä tiennyt?”.
Musiikki liikkeinä
Opetan lapsille ja nuorille tanssia ja mulla on sellainen taito, että nään monet musiikkikappaleet tanssiliikkeinä. En siis toki tiedä miten sä näät ne, mutta mulla alkaa päässä pyöriä tanssiliikkeitä ja koreografioita musiikin soidessa. Erityisherkille musiikki voi olla hyvinkin voimaannuttavaa ja itselleni se on ollut monen surkean tilanteen pelastus, mutta toki myös monia kertoja surun ylläpitäjä.
Pursuava ja tursuava rakkausdiipadaapa
Rakkauteni lastani ja miestäni kohtaan on hyvin suurta, suurinta mitä voin koskaan kokea. Toki huomaan sen kasvavan päivä päivältä. Onneksi! Rakastan myös niin paljon muutakin, ihmisiä, asioita, ominaisuuksia, ajatuksia… Koen rakastavani moninaisesti, rakastettavaa kannattelevasti sekä välillä jopa yliampuvasti. Järkkään lähimmäisilleni paljon kaikkea mielekästä puuhaa, jotta saan nähdä heidän iloitsevan. Saan monen ihmisen rauhoittumaan aloilleen ja sen myötä heidän ongelmiaan pienemmiksi. En tiedä nyt yhtään ymmärrättekö mitä tarkoitan.
Olenko riittävä
Välillä löydän itseni tilanteista (hyvin usein), jolloin huomaan ajattelevani, että olenko ja teenkö nyt juuri riittävästi. Joskus multitaskaan niin kummallisia asioita keskenään, että en kehtaa edes kertoa. Välillä myös mietin, että mistä se johtuu, että miksi juuri mä en riittäisi ja vierustoveri ei tee puoliakaan siitä mitä itse riuhdon ja hän silti kelpaa? Luultavasti tähän olisi vastaus, lopeta asioiden murehtiminen ja jätä asiat sellaisiksi kuin ne ovat ilman, että etsii asioille syvällisimempiä merkityksiä jos niitä ei edes ole. Jotkut asiat on, koska ne on.
Voit seurata mua instagramissa kasikirjaminustasinulle ja facebookissa Käsikirja minusta sinulle ja jos sulle tulee mieleen jotakin, mistä haluaisit mun kanssa keskustella tai ottavan kantaa, laita sähköpostia kasikirjaminustasinulle@outlook.com
Tiktok @kasikirjaminusta
Nonna
3
