POSTAUSSARJA: ERITYISHERKKÄ LAPSI OSA 14/23
Joskus asiat voivat harmittaa vanhempaa vietävästi ja niitä hampaita tarvitsee purra yhteen niin, että leukaluut tuntuvat irtoavan. Olit sitten millainen tulisielu tahansa, olen itsekkin saanut huomata, kuinka oikeasti rauhallisena pysyminen nopeuttaa noin tuhat kertaisesti lapsen omaakin rauhoittumista. Vaikka lapsi kiukuttelisi, kiljuisi, huutaisi, se loppuu paljon nopeammin kun pysyt itse rauhallisena ja vastaat hänelle lempeällä äänellä. Tämä myös opettaa lasta käyttäytymään rauhallisemmin. Aikuisen ihmisen tulee pysyä rauhallisina ikävissä tilanteissa ja jos se tuntuu hankalalta, siihen on hyvä hakea apua.
Vaikka lapsemme on vasta kaksi vuotta, ikävissä tilanteissa laskeudun aina hänen tasolleen kyykkyyn ja kysyn mistä on kyse. Hän rauhoittuu yleensä hyvin pian, koska äiti tai isi on heti kuuntelemassa häntä. Tällöin hänellä ei ole enää tarvetta riekkua ympäri lattioita. Koen, että saan lapseen yhteyden nopeasti tällä tavalla, joten suosittelen kokeilemaan sitä vanhemmillakin lapsilla. Otan usein hänet myös syliin rauhoittumaan. Meillä kylläkin on hyvin kiltti lapsi, joten en koe, että hänen kanssaan olis vielä ollut raivokohtauksia, niitä toki odotellessa.
HSP Erityisherkkä lapsi -kirjasta
Aronin vinkki HSP Erityisherkkä lapsi -kirjassa on se, että jos lasta tarvitsisi saada siirrettyä, kosketa häntä lempeästi, älä missään nimessä työnnä tai vedä häntä. Olen tästä samaa mieltä. Joskus otamme lapsemme syliin ja kerromme samalla, että nyt tähän tarvitsee saada tilaa tai pitää vain siirtyä. Aron korostaa myös sitä, että jos lapsi ei rauhoitu, voi olla hyvä siirtyä rauhallisempaan ympäristöön, missä vain sä ja lapsesi olette kahden. Muistan hyvin omasta lapsuudestani, että jos oli tehnyt jotakin väärin ja asiaa käsiteltiin muiden ulkopuolisten, eli asiaan kuulumattomien, ihmisten nähden, se tuntui hyvin nololta ja epämukavalta. On hyvä vanhempana vaikuttaa siihen, ettei lapsi koe nolaamisen tunnetta tilanteessa.
Jos itse et täysin vanhempana ymmärrä, minkä vuoksi lapsi on hermostuksissaan, on hyvä selvittää, onko hän kenties ylivirittynyt ja mistä se voisi johtua. Jos et keksi mitään selvää tilannetta, mikä laukaisi lapsella ärtymyksen, voiko olla niin, että omassa käyttäytymisessäsi on ollut jotakin, mikä on saanut lapsen vielä enemmän hermostumaan, myös sitä on syytä tarkastella. Vaikka et keksisi mitään tiettyä, voi olla niin, että lapsi aistii ärsyyntymisesi ja välttämättä lapsi ei osaa sanoittaa omaa hermostumistaan, jos se johtuukin sun lähettämistä signaaleista.
Aron kehottaa tarkastelemaan lasta ja pyrkiä ennaltaehkäisemään hänen raivokohtaukset. Joskus jos raivokohtaus kuitenkin pitkittyy, voi olla hyvä pyytää mahdollinen toinen aikuinen apuun. Joskus myös jokin muu apukeino voi olla hyväksi, kuin vain puhuminen. Voi olla hyvä viedä lapsen huomiota muualle, ei ”palkitsemalla” häntä, vaan esimerkiksi näyttää kirjaa. Kuitenkin on hyvä vanhempana pyrkiä toimimaan joka kerta samoin rauhallisin elein, jotta lapsi oppii ajan saatossa, että ikävät tilanteet ratkeavat kyllä. Pieni lapsi ei tarvitse rankaisua ja muutenkin suosittelen miettimään tarkasti, minkä ikäinen sitä tarvitsee vai tarvitseeko ollenkaan.
Eteni tilanne lapsesi kanssa mitenkä tahansa, pysy lapsesi tukena ja turvana. Olet hänen tukiverkkonsa, joten älä koskaan asetu häntä vastaan, vaan auta häntä selvittämään tunteensa ja käsittelemään asia avullasi. Varmasti itsekkin olet joskus vihainen, ärtynyt, hermostunut tai pahalla tuulella, lapsesikin saa olla.
Lasten keskinäiset välit
Aron kirjoittaa s. 200 siitä, että vihamielisyys muita lapsia kohtaan ei ole tavallista erityisherkkien lasten parissa, mutta poikkeuksia myös löytyy. Joskus erityisherkkä lapsi on voinut saada kotoa väkivaltaisen esimerkin, hän saattaa luulla, että se on normaali tapa toimia ja toimii vain, niin kuin hänelle on näytetty.
Aron kehottaa opettamaan lasta viestittämään, jos lasta alkaa ärsyttämään jokin ja hän voisi sen kertoa suoraan muille lapsille. Hän myös kehottaa siihen, että vanhempi opettaisi lasta itse rauhoittumaan tilanteessa ennaltaehkäistääkseen tilannetta. Esimerkiksi jos lapsi alkaa ärsyyntyä, häntä voi opettaa poistumaan tilanteesta sivummalle rauhoittumaan ja pohtimaan muita asioita. Joskus niin aikuisen kuin lapsenkin on hyvä poistua tilanteesta laskemaan niin pitkäksi aikaa kunnes rauhoittuu, tai lapsi osaa laskea.
Onko sun helppo pitää oma mielesi kurissa?
Nonna
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
kasikirjaminustasinulle@outlook.com
