ERITYISHERKKÄ LAPSI OSA: 17/23
Tämä aihe on tärkeä, mutta valitettavasti tästä mulla ei ole (vielä) omakohtaista kokemusta. Koen tärkeäksi asiasta kuitenkin kirjoittaa, koska suurin osa lapsista menee päivähoitoon jo hyvin pieninä, koska yksinkertaisesti vanhemmat menevät töihin. Tämä kirjoitus pohjautuu suurimmaksi osaksi Elaine N. Aronin kirjaan HSP Erityisherkkä lapsi ja sivuille 230 – 234.
Millainen hoitopaikka
Erityisherkälle lapselle olisi tärkeää päästä sellaiseen hoitopaikkaan, joka olisi avara ja ei kovinkaan meluinen. Valtavat lapsiryhmät eivät ole erityisherkälle lapselle useimmiten suotuisia, ehkäpä luontaisempaa voi olla etsiä sopiva perhepäivähoitaja. Kaikki hoitajat eivät tiedä käsitettä erityisherkkyys ja lähtökohtaisesti ajattelen, että jos siitä ei tiedä, ei sitä osaa ottaa huomioon herkän lapsen kanssa. Jos lapsi menee päiväkotiin, on hyvä löytää sieltä sellainen aikuinen, joka ymmärtää lapsesi hermostollisen piirteen tai ainakin on halukas ottamaan sen huomioon.
Jos lapsi on ujo ja arka osallistumaan uusiin leikkeihin, on hyvä keskustella hoitajien kanssa siitä, miten he toimivat tilanteessa ja miten he antavat lapsen toimia. Kyse ei ole siitä, että koko päiväkodin tulisi hypätä silloin kun erityisherkkä lapsi niin sanoo, vaan siitä, että homma saataisiin kaikkien osalta toimimaan parhaiten. Hoidossa voi olla myös joku lapsi, jolla on ADHD, ja kyllä sekin ominaisuus varmasti huomioidaan hänen tarvitsemallaan tavalla, tai ainakin pitäisi. Erityisherkät lapset kun yleensä eivät ole haastavimpia, he vain ovat hieman arempia kuin muut. Totuttuaan ympäristöönsä, he ovat hyvinkin kilttejä ja sopeutuvaisia. Kuten kaikkien lasten kanssa, myös erityisherkkien lasten kanssa on hyvin tärkeää käydä tutustumassa hoitopaikkaan etukäteen rauhassa yhdessä vanhempien kanssa.
Aronin ohjeet kun lapsi viedään päivähoitoon
1. Kerro lapsellesi, mitä tuleman pitää. Hän jää hoitoon ja vanhempi lähtee, mutta palaa kyllä.
2. Kerro lapsellesi, mihin olet menossa siksi aikaa kun hän on hoidossa ja voit kertoa sen jälkeen, mitä voitte tehdä yhdessä kun jälleen haet hänet hoidosta. Näin lapsen on helpompi ymmärtää asia.
3. Salli lapsen ottaa kotoa mukaan jokin lelu, se tuo hänelle turvaa.
4. Ensimmäisen päivän hoitoaika on hyvä olla melko lyhyt. On tärkeää kertoa lapselle, että tulet hakemaan hänet. Kerro lapselle koska haet hänet. Hänelle tarkka kellonaika ei luultavasti kerro mitään, mutta voit kertoa, että palaan hakemaan sut kun olet ruokaillut.
5. Aron kehottaa kehittelemään lapsen kanssa teidän yhteisen jäähyväisrituaalin ja tämä kuulostaa ihanalta systeemiltä! Aron pitää tärkeänä myös selvittää jälkeenpäin hoitajilta, itkeekö lapsi yli viisi minuuttia lähtösi jälkeen. Jos lapsi itkee yli 15 minuuttia tai kesken päivän lähtöäsi, hän valitettavasti voi olla vielä liian pieni jäämään eroon vanhemmasta. Asiaa on hyvä tarkastella kun lapsi palaa kotiin, millainen hän on silloin. Kotiinpalaava iloinen lapsi on eri asia kuin surullinen lapsi. Kuitenkin sopeutumista kannattaa kokeilla viikon ajan, jonka jälkeen tehdä vasta mahdollisia muutoksia hoitopaikan suhteen.
6. Kun lapsi tottuu siihen, että hän menee hoitoon, on syytä pitää vienti- ja hakuajat säännöllisinä ja lyhyinä. Jos epäröit itse asiaa, koita olla näyttämättä sitä lapsellesi.
7. Kun palaatte hoidosta kotiin, siihen on hyvä liittää jokin rituaali, esimerkiksi käsien pesu, vessassa käynti ja välipalan syönti. Muista olla myös kiinnostunut joka päivä lapsesi päivästä.
8. Vieraile silloin tällöin hoitopaikassa, jotta pysyt ajantasalla, mitä siellä tapahtuu ja lapsesi pääsee näyttämään, mitä kaikkea hän siellä tekee.
Onko teillä jokin oma jäähyväisrituaali lapsen kanssa? Kuulisin niistä mielelläni, jotta voin ottaa mallia teistä.
Nonna
Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
kasikirjaminustasinulle@outlook.com
