Erityisherkän ajatuksia koronan keskeltä

Itkua, surua, kauhua, jännitystä, pelkoa, ahdistusta, suuttumusta, turvattomuutta.. Iloa, läheisyyttä – aivan erilaista läheisyyttä, pitkiä ja syvällisiä keskusteluja, toivon kipinöitä, oppimisretki itseensä ja oikeastaan kaiken arvostamista, mitä elämä pitää sisällään. Sitä ovat olleet viime viikot. Koska korona.

Julkaisin elämäni ensimmäisen IGTV videon, kun korona alkoi jyllätä enemmän Suomessa. Nyt kun katson videota, huomaan, että olen ollut kauhusta jäykkänä ja jännittynyt sekä pelokas. Niin reagoin silloin ja niin moni muukin erityisherkkä ihminen. Videon voit katsoa täältä.

Pyysin avoimesti videossa seuraajiltani apua poistamaan jännitystä. Sain valtavasti vinkkejä, joista en itse ollut edes kuullut, mutta lähes kaikkia tällä hetkellä jo kokeillut. Haluan jakaa teiltä saamani vinkit postauksen lopussa. Kiitos teille kun vastasitte avunpyyntööni. Musta on myös ihana huomata, kuinka yksikään ei naureskellut mulle kommenteissa tai yksityisviestillä. Se kertoo siitä, että oikeat ihmiset ovat löytäneet tilini.

Tällä hetkellä

Tällä hetkellä kehoni ei tunne fyysistä ahdistusta enää läheskään niin paljoa, mitä videolla on nähtävissä ja mitä muistan, että tuolloin koin. Olen riskiryhmää astmani vuoksi, ja ainoat ihmiskontaktini on perheeni. Välillä valvon öisin ja pohdin tätä tilannetta. Joskus nukahdan piankin herättyäni, joskua valvon kolme tuntia ja vedän seuraavan päivän silmät ristinollassa. En ole kuukauteen käynyt missään kaupassa tai yleisillä paikoilla, muuta kuin lenkillä. Teen siis varmasti voitavani ja osaan pestä käsiäni. Ainoa mistä virus meille voi tulla, on miehen kautta hänen töistään ja hänelläkin on töissä melko vähäistä muiden ihmisten kanssa toimiminen.

Olemme tilanneet ruoat kaupasta kotiin jo maaliskuun lopusta lähtien, joten kauppaan ei ole tarvinnut mennä. Oli muuten hämmentävä kokemus kaupan pihalla kun noudin kauppatavaroita ennen kotiinkuljetuksia. Seisoimme parkkipaikalla toisen perheen äidin kanssa ja odotimme kuuliaisesti ruokiamme, jotka tuotiin kaupan työntekijän toimesta suoraan autoon. Hymyilimme vienosti toisillemme, molemmat tiesimme, että toimimme hienosti, ja vältämme omilta osiltamme viruksen leviämistä. Hetken päästä hyvin iäkäs nainen köpöttelee kaupasta kärryjen kanssa. Hänellä oli muutama ostos, mutta ei hanskoja kädessä. Arviolta hän oli noin 80 – vuotias. Hän tassutteli autollensa, heitti ostoksensa ronkkiin, jätti ostoskärryt keskelle parkkipaikkaa ja ajoi pois.

Katsoimme perheen äidin kanssa toisiamme, suupielemme olivat kääntyneet toisinpäin ja kulmakarvat nousivat ylös. On se hyvä, että me noudetaan ruoka, jotta vanhukset eivät saa korona virusta.

Tämä tilanne on saanut myös esille mielestäni ne vastuulliset yrittäjät. On ollut hienoa huomata, kuinka kekseliäitä yrittäjiä maastamme löytyy ja kuinka paljon asiakkaiden eteen halutaan tehdä. Kun asiakkaiden eteen tehdään asioita isosti ja vähemmällä rahalla, se palkitsee aivan varmasti kun virustilanne helpottaa. Ne yrittäjät, jotka voisivat palvella asiakkaitaan, vaikka sulkisivat ovensa, mutta eivät sitä tee, heidät muistetaan. Heitä ei ehkä muisteta positiivisesta näkökulmasta. Mulle tämä tilanne on ollut iso herätys monien yritysten ja yrittäjien suhteen. On tullut valtavia positiivisia, mutta myös negatiivisia yllätyksiä.

Ikävä ja läheiset

Mulla on ihan valtava ikävä läheisiä, oppilaitani, opiskelijoitani, ystäviäni, kaikkia. Mulla on ikävä muiden haleja, naurua ja fyysistä läsnäoloa. Isäni on hyvin sairas ja hänen on pysyttävä kaukana tästä viruksesta. Suurin pelkoni on, että isäni joutuisi sairaalaan tehohoitoon ja tehohoitopaikat jäisivät vähiin. Silloin päätös siitä, että saako sairas isäni tehohoitoa vai perusterve ihminen, ei liene kenellekään epäselvä. Toivon, että tähän ei jouduta. Ei jouduta. Ei.

Olen opistolta lomautettuna ja oppitunnit loppuivat kuin seinään. Olisi helpompaa käsitellä tätä tilannetta, jos olisi päässyt sanomaan kaikille oppilaille ja opiskelijoille heipat. Olen valtavan läheinen monien oppilaideni ja opiskelijoideni kanssa ja tämä ottaa koville. Rakastan työtäni tanssin ja liikunnan parissa ja tämä koko koronatilanne on saanut mut ymmärtämään, kuinka tärkeää se työ mulle onkaan. Kuinka iso henkireikä se on arjessa. Kyse ei todellakaan ole vain siitä, että menen tienaamaan rahaa. Jos mun pitäisi miettiä, mikä koronaviruksen tarkoitus mun elämässä on, se on se, että muista arvostaa työtäsi entistä enemmän, mene aina tunneille sydän auki ihmisille ja liikunnan ilolle. Nyt mensisin, jos vain voisin. En voi kun vain toivoa, että saan kohdata tärkeät oppilaat ja opiskelijat myös ensi syksynä.

Huomasin sattumalta keittiön ikkunastani yhtenä päivänä, kun eräs senioropiskelijani käveli kotimme ohi. Juoksin pihalle hänen peräänsä ja kerroin ikävästäni. En ollutkaan yksin ikäväni kanssa, kun huutelimme pihan poikki. Oli ihana nähdä edes hänet ja hän odotti jo kovasti syksyn tuntien alkua. Liikutuin jälleen.

Mulla on eräs ystävä, jonka kanssa ollaan päivittäin yhteydessä. Olemme myös nähneet useita kertoja viikossa, joskus jopa viitenä päivänä seitsemästä. Ystäväni tekee tärkeää työtä tällä hetkellä ja häntä tarvitaan siellä, joten hän on paljon ihmiskontakteissa. Emme ole nähneet ikuisuuksiin muuten kuin videopuheluissa. Olimme nähneet maaliskuun puolivälissä perjantaina, kun soitimme toisillemme maanantaina lenkillä ja itkimme jo ikävää. Rehellisesti sanottuna itken tällä hetkelläkin, koska ikävä on kova. Erityisherkän sosiaalisen ihmisen, joka elää vahvasti muiden ihmisten kautta, on valtavan vaikeaa tällä hetkellä.

Ei, mulle ei hajoa pää siihen, että olen taaperon kanssa päivät pitkät kotona tai ulkoilemassa. Mulla hajoo pää, kun en saa mulle tärkeitä ihmisiä lähelleni perhettä enempää.

Teidän VINKIT ahdistuksen ja pelon helpottamiseen

Kiitos edelleen vinkeistänne ja erityisesti fyysiset lukot ovat auenneet avullanne, mikä on auttanut siihen, että myös henkisiä lukkoja on ollut helpompi käsitellä.

Mielenterveystalon ja oiva mielen nettisivut 

Tre Finland – stressinpurkuliikkeet

Rukoilu ja läheisten ihmisten läsnäolo. Rauhoittava musiikki, rentoutus, venyttely. Läheisille soittelu.

Spirituaali ja hengellisyys. Positiivinen ajattelu.

Päätös antaa elämän kantaa omillaan ja ottaa vastaan se, mitä sillä hetkellä tulee.

Kehoskannausta ja sisäisen lapsen hoivaamista ja lohduttamista. Tiedostaa se, ettei ole tämän asian kanssa yksin.

Aktivoida keho äärimmäisellä liikuntasuorituksella, esim. juoksu tai avantoon/kylmään suihkuun meno.

Hengittely, meditaatio, luonnossa liikkuminen, kriisin avaamista itselle, asian perusteellista analysointia ja oikean tiedon hankkimista, mikä koskee pandemiaa.

Aistikokemukset, esim. todella kirpeän karkin syöminen.

Mulle tärkein ja toimivin asia on ollut palleahengitys.

Sain eräältä seuraajalta myös tällaisen Perhosen -harjoituksen:

Hyvällä mielellä -harjoitus

 

Suuret tsempit kaikille meille! Mikä teillä on tämän hetkinen fiilis?

Nonna

Instagram kasikirjaminustasinulle
Facebook Käsikirja minusta sinulle
kasikirjaminustasinulle@outlook.com

5

Tällä artikkelilla on 2 kommenttia

  1. Milja

    ❤️❤️❤️

    1. Nonna

      <3 <3 <3

Vastaa