Kohti suurinta muutosta

Moikka moi tyyyyyypit <3

Tiiättekö mitä!

Mä oon se tyyppi, joka on aina ollu kookkaamman kokoinen ja tämmönen pullero pallero.
Kyllä, sanoin just itseäni pullero palleroksi ja mun ystävät aina nauravat mua, kun kuulee mun sanovan noin haha. Mutta mitä sitä totuutta kieltämään. Mä olen aina ollut isompi ja täyteläisempi, mutta se ei ole ikinä haitannu mua. Päin vastoin.

Oon kuitenkin aika stressipitoista elämää elänyt viimeiset 8vuotta ja se näkyy mussa ja mun vartalossani..

Oon kärsiny terveydellisten ongelmien kanssa, niin fyysisten kuin psyykkisten, mistä voisin joskus enemmän kertoa teille.
Oon ressannut töitä. Mä oon tällä matkallani ollu paljon sairauslomilla.
Olen ressannu kouluun pääsyä, ja hainkin sisään neljä kertaa ennen kuin sisään pääsin.
Olen ressannu itse koulua. Mulla on keskittymisvaikeuksia ja lukihäiriötä, jotka vaikeuttavat mun opiskeluani.

Oon ressannu kuinka sain raskausarvet vatsaani ja kasvoni pyöristyivät, kun paino nousi koulun aloittaessa, kun olin niin masentunut/epävarma/mitä näitä nyt on.
Oon ressannu, koska mulla on ollu syömishäiriö. Useimmilla se on syömättömyyttä tai oksenteluakin, mutta itselläni se on ollut loputonta ahmimista.
Oon monesti kattonu peilistä ja miettinyt vaan, et ei jestas kuinka paljon mä olen vanhentunut sinä aikana, kun olen Porissa asunut, oliko tää sen arvosta tulla tänne?

Oon myös ressannu miten ikinä enää kelpaan rakkaudessa kenellekkään. Ja edelleen sitä mietin.

Oon joskus kokeillu kaikenlaisia ja kaiken maaaaaailman valmennuksia ja olenkin saanut tuloksia, mutta ne ei ole IKINÄ ollut pysyviä. Sen tietyn aikaa jaksaa syödä kanaa ja parsakaalia, mut sit alkaa vituttamaan ja haluaa syödä vaan pirkan grillisipsejä ja kaikkea muuta hyvää.
Ne on aina tuntunut nimenomaan sellaisilta valmennuksilta, jossa oikeasti kituutellaan ne parit viikot, syödään tarkkaan, mutta kun se loppuu niin ahmitaan kaikkea mitä eteensä saa. Välillä niitä ruokaohjeita katsoessa, tulee ajatus ettei oo edes fiksua syödä loppuelämäänsä tällaisilla ohjeilla.

Ajattelin, että annan vielä yhden mahdollisuuden verkkovalmennuksille. Mun ystävä Martta mainosti erästä, joten nappasin siitä sitten kiinni ja lähdin mukaan…
Noh, mihin mä sit menin mukaan?
Kohta 8 viikkoa sitten aloitin Monna ja Tuukka Pursiaisen Suurin muutos-valmennuksen.

Ei olisi voinut kyllä valmennus parempaan aikaan alkaa. Tää alko sillä nimenomaisella viikolla, kun korona räjähti, koulut meni kiinni ym.
Mitä normaali Juulia olisi tässä korona tilanteessa tehny? Hamstrannu kaiken maailman herkut kaupoista kaapit täyteen ja herkutellut tyytyväisenä sohvan pohjalla karanteenissa.
Mutta ei, mitä korona-ajan suurin muutos – Juulia tekee? Juulia ehdottaa ystävälleen ryhmäreeni mahdollisuutta, ja sit ollaankin hyvällä pienellä porukalla reenattu kaks kertaa viikossa.
Sekä lähes joka päivä on oikeasti käynyt lenkillä, mut mikä tärkeintä, mä en oo tehny ruuasta vihollista itselleni, vaan mä olen syönyt hullun määrän hyvää ja terveellistä kotiruokaa.

Miten tää Suurin muutos valmennus mun mielestä eroaa sit muista, jossa oon ollu mukana?
Valmennus toimii semmosen Syke-appin kautta, josta löytyy reenejä, ruokasysteemit, ja sen kautta tulee erilaisia tehtäviä.

Mun mielestä ehdottomasti parasta on nuo reseptit ja muutenkin ruoka, mitä valmennuksessa syödään. Valmennus on tarkoitettu ihan kaikille, koska ruuat on sellaisia, että koko perhe voi syödä niitä. Vaikka mäkin oon sinkku ja asun yksin, niin siis parastahan on, ettei todella tarvi tehdä montaa erilaista ruokaa, vaan kaikki voi syödä samaa sapuskaa. Ruuat ovat aivan ja täysin parasta KOTIRUOKAA. <3
Mutta siis tosiaan, valmennuksessa opetellaan syömään terveellisesti ja semmoisella maalaisjärjellä, jonka koen oikeasti olevan avain pysyvään painonpudotukseen ja elämäntapamuutokseen.

Tää valmennus toimii tosiaan tuon Syke-appin kautta, ja siis kuinka huikeeta on, että Monna ja Tuukka on pistänyt sen kertomaan esim. veden juonnin tärkeydestä, unesta, sokerihimosta ja muutenkin sokerista ruuassa. Ne pistää oikeasti miettimään sitä omaa arvomaailmaa ja valintoja.
Tuonne appiin saa myös kirjotettua painot ym muut ja se rakentaa käyrän, joka näyttää kehityksesi.

Valmennukseen kuuluu myös viikottaiset kehonhuolto, liikkuvuusharjoitukset ja venyttelyreenit, joita tulee aivan liiiiian vähän vedettyä, mutta nyt kyllä aion ehdottomasti ottaa sen viikoittaiseksi tavaksi arkeeni.

Tää valmennus kestää tosiaan 8-viikkoa.

Mun mielestä tää valmennus sopii ihan kaikille. Kaikille ketkä haluaa rakentaa semmosen pysyvän elämäntapamuutoksen ja pudottaa painoa ilman mitään kitudiettejä. Oon huomannu oikeasti kuinka mun herkkuhimokin on kurissa, kun oikeasti syö säännöllisin väliajoin, eikä päästä just niitä ruoka-aikoja lipsumaan. Mut tarpeeks en voi korostaa just kuinka kivoja reeniohjelmia on, sekä ruoka. Mä oon niin ruuan perään ja rakastan semmosta vaihtelevuutta ja tältä valmennukselta sitä kyllä saa.

JA HEI! Jos oot kilpailuhenkinen, niin suurin pudottaja voittaa myös rahapalkinnon!
Ite ajattelin aluksi, että öö todellakin, LET’S DO THIS ja voitetaan se raha, mutta….. Mä en vaan oo kilpailuhenkinen. Mä en oo osannu ees ajatella enää edes, että tässä ”taistellaan” jostain rahapalkinnosta haha.

Ja luulen, että teitä saattaa kiinnostaa, että NOH TOIMIIKO SE???!!!?
Niin kyllä! Mä olen nyt pudottanut painoa -5kg. Se on mulle tosi paljon ja oon siitä aivan äärettömän ylpeä, että olen näinkin paljon saanut pudotettua painoa.

Mun mielestä on ollut jotenkin ihanaa, kuinka mut nähdään vahvana ihmisenä. Mun mieli nähdään vahvana, ja välillä mietitään miten oon kaikesta selvinnyt mitä elämä on heittänyt mun eteeni.. Mutta pakko se on kiittää kaikesta mun vartaloani.
Mun kroppa on jaksanut kestää kaiken taakan, mun kroppa on pysynyt mukana, kun mieli tekee tepposia.
Mun kroppa, mun mieli kärsi uskomattoman paljon kivun takia, mutta mä olen edelleen tässä.

Mun toisesta selkäleikkauksesta tulee viikon päästä 3vuotta täyteen ja ikuisesti muistan, kuinka mun kroppa ilmoitti pari h leikkauksesta, että nyt noustaan pystyyn ja 4hoitajaa mun ympärillä oli sanattomia mun tahdonvoimasta lähteä liikkeelle ja sain ylipäätään jalat nostettua ja käveltyä.
Mutta en siltikään silloinkaan ymmärtänyt kroppani vahvuutta.

Mä olen kohdellu huonosti mun vartaloa liikkumattomuudella, ruokailemalla päi heleä, olemalla vaan arvostamatta itseäni.
Mutta mä yritän olla tekemättä sitä enää.
Koska, mulla on kaunis vartalo, kokonaisuudessaan, eikä sen tarvi olla samanlainen kuin muilla.

Suurin muutos valmennuksesta olis voinu voittaa tosiaan rahapalkinnon, mutta mulle suurin palkinto on se, että mulla on oikeanlainen kuva nyt liikunnan ja ravinnon tärkeydestä kohti pysyvää elämäntapamuutosta. Ja mä teen töitä tän eteen, teen töitä ITSENI eteen ja sen eteen, että vielä jonain päivänä oon joka osa-alueella paras versio itsestäni ja osaan arvostaa täysillä kaikkea mitä mä olen ja millaisen elämä on musta muovannut.

<3 Juulia