Kuulumisia ja tunnekoulua

Olisi vihdoin aika rikkoa hiljaiselo blogin puolella. Ennen otsikon pääasialliseen aiheeseen paneutumista pari sanaa edellisten kuukausien ja tän hetken kuulumisista. Meidän kesää työllisti mun työharjoittelu ja myöhemmin satunnaiset työkeikat. Saimme kuitenkin viettää myös paljon aikaa keskenään perheenä ja lomailu antoikin mukavasti boostia tähän syksyyn.

Olen identifioinut itseni jo vuosien ajan ”kesän lapseksi” mutta viimesyksynä huomasin että voimakkaimmin herään henkiin elokuun käynnistyessä ja loman loputtua. Kesän aikatauluttomuus tekee hyvää mielelle mutta parhaimmillani olen silloin kun arjessa on jonkinlainen rutiini ja suunnitelmallisuus. Musta on niin ihana kun viikonloput alkaa tuntumaan viikonlopuilta ja maanantai-aamu tarkoittaa sitä että saan palata arkeen missä voin inspiroitua, tehdä minulle merkittäviä asioita, kohdata haasteita ja oppia sitä kautta jälleen jotain uutta.

Olen todella kiitollinen siitä että saan vihdoin paneutua opintoihini ilman järjetöntä aikataulutusta ja stressiä. Liana aloitti viimeviikolla päiväkodin ja se on lähtenyt hänen osalta käyntiin erinomaisesti. Äitinä olen kokenut pientä tunnontuskaa mutta nykyisin tunteiden lisäksi käytössäni on myös hyvin terveellä tavalla toimiva järki ja siitä syystä tiedän että meidän arki tulee olemaan jokaista perheenjäsentä ajatellen toimivaa ja miellyttävää. Tällaista normaalia aikakautta olen niin hartaasti odottanut ja siksi syksy tuntuu nyt extra kivalta!

 

Tunteen armoilla vai sen avulla

Maailman tilanteesta, omista kokemuksista ja tulevasta ammatistani johtuen olen paljon pohtinut sitä miten erilaiset tunteet vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja hyvinvointiin. Suomessa mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti ja yksi konkreettinen esimerkki tilanteen vakavuudesta on se että WHO eli maailman terveysjärjestö on ennustanut masennuksen olevan maailman toiseksi yleisin työkyvyttömyyden syy vuonna 2020.

Henkilökohtaisesti tiedän sen mitä on kun pelko ohjaa valintoja ja millaista on kun ajautuu elämään tunnetta vastaan eikä sen puolesta. Olen saanut paneutua aiheeseen kuitenkin myös opintojeni myötä. Ja koska tämän hetkinen tavoitteeni on erikoistua psykiatriseksi sairaanhoitajaksi niin on sanomattakin selvää että aihealue kiinnostaa mua hlö.kohtaisella tasolla kovasti ja siitä syystä opiskelen jatkuvasti itsenäisesti ihmisen psyykkeeseen liittyviä asioita.

Saamme lukea koko ajan huolta ja jopa pelkoa aiheuttavista asioista niin SoMesta kuin yleisistä uutiskanavista. Nyt aikomukseni on paneutua erityisesti pelon tunteen kautta tunteiden maailmaan: mikä on niiden tehtävä, miksi tunnemme ja miten niitä voisi säädellä.

 

Tunteet

Erilaiset tunteet ovat osa jokapäiväistä elämäämme. Tunne­reaktiot sääte­levät se­kä kes­kus- ja ­ääreis­her­moston ti­laa et­tä käyttäy­ty­mistä. Nii­den tavoit­teena on te­hostaa auto­maat­ti­sesti toimin­taamme tilan­teissa, joi­hin si­sältyy eri­laisia uh­kia ja mahdol­li­suuksia.

Tunteiden tehtävä on auttaa meitä toimimaan ja tekemään valintoja elämässä. Tunteet, ajatukset ja toiminta ovat kolme erilaista asiaa mitkä omista tehtävistään huolimatta ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Jotta voimme tietoisesti valita miten toimimme, meidän pitäisi pystyä tunnistamaan tunne ja siitä syntyneet ajatukset.

Ylläolevan ajatusmallin ymmärrettyä voisi olla helpompaa hyväksyä se että kaikki tunteet ovat yhtä tärkeitä. Tarvitsemme hyvinvoinnin ylläpitämiseen sekä tunnetta että järkeä ja tämä voidaan saavuttaa kiireisen toiminnan sijasta pysähtymällä tilanteen äärelle.

Tunteet eivät ole vaarallisia – päinvastoin. Epämiellyttävien tunteiden tarkoitus on vähentää käyttäytymistä mikä aiheuttaa epämiellyttävää tunnetta ja miellyttävien tunteiden tarkoitus on lisätä elämäämme mielihyvää tuottavia asioita.

Kaikessa yksinkertaisuudessaan voisimme ajatella tunteiden olevan ystävällisiä viestien välittäjiä joiden tarkoitus on antaa vinkkejä siitä miten voisimme lisätä hyvinvointia elämässämme. 

 

Kun meitä pelottaa

Pelko on luonnollinen tunnetila. Se on yksi ihmisen kuudesta perustunteesta (viha, pelko, inho, ilo/mielihyvä, suru, hämmästys). Pelon tunne voi olla seurausta fysiologisesta muutoksesta tai se voi olla tulkintaa jostain tietystä tapahtumasta.

Pelko­jär­jes­telmän kuuluu edistää hyvin­vointia tehos­ta­malla ympä­ristön ny­kyisten ja tu­levien fyy­sisten tai psyyk­kisten hait­tojen havait­se­mista ja käynnis­tä­mällä tarvit­taessa auto­maat­tisia pa­ko- ja puolus­tau­tu­mis­reak­tioita. Pelon kuuluu tukea selviytymistämme ja auttaa meitä suojautumaan vaaratilanteista.

Pelkojen oppiminen on poikkeuksellisen tehokasta ja helppoa verrattuna mihin tahansa muuhun oppimiseen. Ja koska pelkojärjestelmä on niin herkkä, tarpeettomien pelkojen yliherkkä oppiminen altistaa esim. ahdistuneisuushäiriölle. Kun siis pelkäät tai kärsit jatkuvasti ahdistuneisuudesta/masentuneisuudesta kyse ei ole heikkoudesta vaan aivoissamme olemassa olevasta, paljon tutkitusta toiminnasta mikä hyvin helposti ja luonnollisesti ottaa vallan tunne-elämässämme.

Kun pelot alkavat hallitsemaan jokapäiväistä elämää, pelkotilat muuttuvat epärealistisiksi, liiallisiksi tai ne kohdistuu tiettyihin tilanteisiin, on viisasta kääntyä lähiviikkojen – tai kuukausien aikana psykiatrin tai psykologin puoleen. Etenkin jos erilaiset itsehoitokeinot eivät tee tilannetta helpommaksi.

Pelon tunne ei kuitenkaan tarkoita aina sitä että jotain olisi vialla ja pitäisi alkaa toimimaan. Siitä syystä on todella tärkeää pystyä erottamaan toimiiko pelko itseä edistävänä vai rajoittavana voimavarana.

 

Tunteiden hallinta

  1. Tunnista
  2. Ennakoi
  3. Säätele

Ihmisen kyky tunnistaa omat ja toisten tunteet sekä niiden aiheuttajat, tunnetilojen ennakointi ja tunteiden joustava säätely ovat tärkeitä arkisen mielenterveyden taustatekijöitä. Tunneälyä voi lisätä sen asian ymmärtäminen että vaikka tunteet syntyvät automaattisesti aivoissamme niin niihin vaikuttaa myös tilannetekijät, yksilöllisyys: temperamentti ja luonteenpiirteet ja eroavaisuudet tunteen voimakkuuteen. Ja kun opettelemme säätelemään tunteitamme niin voimme oppia tekemään valintoja sekä tunteen että järjen avulla yhdessä.

Voimakkaassa tunnetilassa pysähdy, kysy itseltäsi miltä tuntuu ja miksi. Syyt erilaisiin tunnetiloihin voi löytyä myös hyvin kaukaa menneisyydestä joten anna ajatuksen juosta. Mieti mikä tunteen aiheutti; epätietoisuus, oma tai toisen epämiellyttävä toiminta, hallinnan puute, onnistuminen, jonkin saavuttaminen jne. Ja sen jälkeen voi olla että tunnet olosi hieman selkeämmäksi ja pystyt miettiä miten toimia jatkossa. Eikä aina tarvitse olla kyse epämiellyttävän tunteen hallinnan opettelusta. Tunteiden äärelle kannattaa paneutua myös silloin kun koet onnea, iloa tai kiitollisuutta.

Kun tulemme tietoiseksi omista tunteistamme voimme opetella säätelemään niitä tahdonalaisesti. Tahdonalaisen toiminnan avulla tarkoitan esimerkiksi sitä että kun vieressä oleva koira haukahtaa ja näyttää hampaita, minun ei tarvitse juosta karkuun vaan voin järkeillä koiranomistajan pitävän kiinni hihnasta ja sitä kautta kokea olevani turvassa.

Kaiken A ja O onkin ymmärtää se että tunnetaitoja täytyy opetella siinä missä pyörällä ajoakin koska kykyä tunteiden säätelyyn opitaan vasta yksilökehityksen myötä! 

 

Ja ihan vain varalta, mikäli aihe kiinnostaa niin laitan tähän loppuun lähteet mitä olen kirjoitusta varten lukenut.

https://www.duodecim.fi/2016/08/16/tunnetaidot-lisaavat-elamanlaatua-ja-terveytta/

https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/nummenmaa_2016_tunteiden_neurobiologia.pdf

 

Loppuun vielä pari kesäkuvaa 2020!

Toivon jokaiselle tunnerikasta syksyn aloitusta ja tsemppiä edelleen tämän poikkeuksellisen arjen keskelle!

 

❤ Janika

Instagram @janika.alexsndra

5

Vastaa