Fitnessviikonloppu Helsingissä

Huh, mikä reissu takana! Matkustaminen on yllättävän raskasta ja kieltämättä tuntuu siltä, että dieetti alkaa vähitellen verottaa omaa jaksamista. Joka tapauksessa, perjantai oli erittäin fitnesspainotteinen poseeraustunteineen ja bikinien suunnitteluineen. Lauantaina oli vuorossa hiuskuontalon päivitystä ja siinä ohessa suunniteltiin tulevaa kisatukkaa.

Perjantaiaamusta startattiin auton nokka kohti Helsinkiä ja suunnaksi otettiin Herttoniemi, jossa mua odotti Alonan poseeraustunti. Edellisestä kerrasta oli vierähtänyt hieman pitempi tovi ja tällä ajalla olin itse ehtinyt käydä läpi monenlaisia fiiliksiä poseeraukseen ja esiintymiseen liittyen. Välillä homma tuntui luistaneen kuin unelma, välillä ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa koko touhua kohtaan ja löysin tekemisestäni ainoastaan virheitä. Alonan tapaaminen tuli siis parempaan kuin hyvään saumaan ja tunnilta lähdettäessä fiilis oli aivan huipussa. Olen todella kiitollinen Alonan palautteesta enkä voisi olla iloisempi – saatika yllättyneempi! Alona, jos luet tämän, niin tiedät kyllä – iso kiitos sulle ♥

Esiintyminen on aina ollut mun heikko kohta, enkä sitä lähde salailemaan. Koko sen kahden vuoden ajan, jonka olen ollut valmennuksessa ja prepannut kisoihin (ei, kisapreppi ei tarkoita pelkkää dieettiä, se tarkoittaa mun kohdalla koko matkaa tähän pisteeseen asti), olen pelännyt kaikista eniten esiintymistä. Lähtökohtaisesti olin aina haaveillut kilpailevani body fitneksessä juurikin esiintymispuolen takia – en olisi voinut ikinä uskoa, että päätyisin kilpailemaan bikini fitnekseen. Näillä taustoilla viittaan siihen, että olen kulkenut tämän asian suhteen todella, todella pitkän matkan. Viimeiset puolitoista vuotta mä olen harjoitellut joka viikko, lähes jokainen kerta kun olen jalallani salille astunut. En ollut koskaan kävellyt korkokengillä, ainoastaan matalilla koroilla kerran vuodessa juhlatilaisuuksissa. Sitten iskin jalkaani 12 cm piikkikorot, joissa ei ollut ollenkaan platformia. Olihan se alkuun aika toivotonta, ja oikeastaan aika kauankin. Mä harjoittelin ja harjoittelin, katsoin kisavideoita ja kehittelin erilaisia käännöksiä. Mulla on edelleen tallessa poseerausvideoita viime kesältä, ja olihan se aika surkuhupaisan näköistä – ei, sillä menolla ei todellakaan oltaisi menossa lavalle, uskokaa!

Syksyn 2017 kisojen jälkeen otin yhteyttä Alonaan ja aloitin poseeraustunnit hänen ohjauksessaan. Tässä ajassa ollaan saatu aivan mieletön duuni aikaan ja voin täysin sydämin suositella Alonaa poseerausvalmentajaksi kenelle tahansa – mutta! Et tule kehittymään, ellet ole oikeasti valmis tekemään duunia sen eteen.

Superkoutsi @alonakuusisto!

 

Poseeraustunnin jälkeen uusi suunta oli Helsingin Kaisaniemi ja seuraavana steppinä bikinien sovitus ja koristelujen suunnittelu. Ensimmäistä kertaa ikinä sain vetää omat bikinit päälle – ihan huikeaa! Malli on aivan täydellinen, eikä mulla ollut bikineistä mitään huonoa sanottavaa. Alaosa tuntui itsestä aika pieneltä, mutta sekin oli käytännössä asettelukysymys, todellisuudessa alaosa vaati edelleen vielä pientä muokkausta ja nimenomaan pienempään suuntaan. Sovituksen lisäksi toinen olennainen asia oli koristelujen suunnittelu – mitä, minne, miten. Itselläni ei ollut minkäänlaista selkeää visiota koristelujen suhteen, joten annoin Sannalle tässä asiassa aika vapaat kädet. Värimaailmaa sekä kivien asettelua katsottiin yhdessä, mutta muuten en itse tähän asiaan puuttunut – uskon, että ammattilainen kyllä osaa hoitaa hommansa huolella! Samalla kertaa tuli myös valittua kisakorut ja enää mikä puuttuu, olisi uusien kenkien hankkiminen.

Lauantaiaamusta suunnattiin jälleen kerran Helsinkiin, jossa luottokampaajani Rosita loihti mulle tukkaan uutta ilmettä ja suunniteltiin tulevia kisahiuksia. Tässä aletaan olemaan taas aika lähtöpisteessä – pari-kolme vuotta sitten mulla oli tummanruskeat hiukset, josta lähdettiin vaalentamaan ja lopputuloksena pääsin platinablondiin. Seikkailin tällöin kampaajalta toiselle, kunnes puolitoista vuotta sitten palasin takaisin Rositan käsiin. Blondilla mentiin edelleen koko viime vuosi aina joulukuuhun asti, kunnes päätin repäistä ja vetää hiukset takaisin ruskeiksi. Joulukuusta lähtien ollaan pompittu kuparin eri sävyissä ja viime aikoina mielessäni on kaihertanut ajatus, että haluan jotain tummempaa. Tuumasta toimeen siis!

Aivan mahtavaa työtä hiusten kanssa taas kerran!

 

Hiuksiin ja hiusten väriin liittyen olen oikeastaan aina tehnyt aika radikaaleja muutoksia. Kun saan jotain päähäni, haluan myös toteuttaa sen. Käytännössä tämä on siis tarkoittanut esimerkiksi sitä, että olen halunnut mustanruskeista hiuksista platinablondit, platinablondeista tummanpunaiset ja tummanpunaisista taas platinablondit hiukset. Voitte siis vain kuvitella, minkälaisen rumban hiuskuontaloni on saanut aikojen saatossa kokea! Yhtään helpommaksi asiaa ei ole koskaan tehnyt se, että mulle sopii oikeastaan mikä tahansa väri – koskaan yksikään väri, mikä mulla on päässä ollut, ei ole näyttänyt mitenkään erityisen huonolta tai epäsopivalta. Nyt täytyisi kuitenkin malttaa hetki tällä uudella linjalla – kisoihin on nimittäin aika turha toivoa enää sitä surullisen kuuluisaa platinan vaaleaa tukkaa!

♥ Jade

0

Vastaa

Close Menu