Lapsettomuus

Seuraava aihe, josta kirjoitan on todella arka monelle samasta asiasta kärsivälle ihmiselle, siksi päätinkin tehdä postauksen, jotta jos joku edes saisi pienen toivon kipinän.

Kukapa olisi ikinä uskonut, että se iskisi omalle kohdalleen? Ei kukaan. Silloin, kun tuli ajankohtaiseksi miettiä lapsihaaveita ja pohtia olisiko se seuraava askel. Jo tuolloin koin sisäistä kamppailua siitä tunteesta, että tästä tulee pitkä ja kivinen tie. Ja niinhän siitä tulikin. Ei niin kivinen, mitä joillakin muilla, mutta mulle todella haastava.

Tämä asia on myös sellainen, että tästä ei tiedä edes mun perhe. Vain muutama hyvä ystävä. Häpesin asiaa paljon, ja häpeän välillä edelleen. Kuinka oma kroppa ei toiminutkaan niinkuin oletti ja toivoi.

Mä olen aina halunnut monta lasta, mutta kun ensimmäisessä lapsessakin meni se pari vuotta, on joutunut pistämään haaveita uusiksi.

Lopetin pillerit toukokuussa 2017, jolloin yritys alkoi ajatuksella ”tulee, kun on tullakseen”. Ei alkanut kuulua, ja hurahdin netin ihmeelliseen maailmaan, josta luin kaiken maailman lisäravinteista, ja niitähän sitten urakalla tilasin kotiin.

Oli foolihappo, vitamiinia, gelee royale-tabletteja, vehnänalkioöljyä ties mitä, ainiin greippimehua litkittiin purkkitolkulla.

Mitään ei alkanu kuulumaan, ja mun kuukautiskierto oli todella epäsäännöllinen. Ovulaatio ja raskaustestejä kului tolkulla.

Aloin lukemaan enemmän ja enemmän tietoa lapsettomuushoidoista, mitä ne sisältää ja miten niihin hakeudutaan.

Vuonna 2018 keväällä olin yhteydessä oman kuntani terveydenhuoltoon ja selitin asiat, pääsin lääkärin vastaanotolle ja hommat alkoikin etenemään.

Elokuussa 2018 oli ensikäynti, jossa kartotettiin mun terveydentila ja tehtiin sisätutkimus. Myös lapsen isälle tehtiin omat tutkimukset.

Ja syy löytyikin nopeasti. Mulla todettiin PCO, ja en ovuloi.

Tätä alettiin korjaamaan lääkkellisesti. Ensin pyrittiin säännöllistämään kuukautiskiertoni. Elettiin 2019 vuoden alkua, jolloin sain mukaan ovulaatiotukevan lääkityksen.

Tammikuussa ovuloin ensimmäisen kerran tämän taipaleen aikana. Ja helmikuussa teinkin positiivisen testin. Ja tuo positiivinen tulos täyttääkin ensi kuussa 1,5v.

Ajattelin jakaa nämä postaukset kahteen eri osaan, tässä ekassa osassa pääpirteittäin prosessista. Ja toisessa osassa pureudun paremmin mun fiiliksiin ja miten koin asian.

Olisi myös kiva kuulla teidän tarinoita ja kokemuksia.

– Henriikka