Väinö syntyi ennen korona-aikaa, jolloin kerettiin juoksemaan ympäri kyliä sukuloimassa ja vauvatreffeillä. Kävin vauvakahviloissa ja kokeiltiin muskaria. Sitten iskikin korona-aika. Ekana mieleeni juolahti mitenhän käy meidän lapsen sosiaalisoitumisen, jos näkee vain mun naamaa koko ajan. Väinö on kuitenkin ollu pienestä vauvasta asti hyvin utelias ja sosiaalinen tyyppi. Ei oo vierastanut ketään ja kylässä ei jäädä äidin jalkoihin huutamaan, vaan lähdetään kohti tuntematonta. Tämän takia Väinö on myös ollu helppo jättää mummuloihin hoitoon, jos on tarve.
Mitä me sitten tehdään päivät pitkät?
Mähän olen tunnetusti ihminen, joka pitää rytmistä ja arjesta kiinni. Kyllä mekin välillä siitä poiketaan, mutta se saattaa näkyä sitten yöunissa heräilynä jne.
Moni saattaa ajatella, että taaperon kanssa kotona oleminen olisi tylsää tai sohvalla makaamista. Väinö on kuitenkin nii vilkas lapsi, että jos ollaan yhtään kauemmin sisällä, meno menee ihan yli.
Me ulkoillaan päivittäin, puistoillaan ja välillä vaan kävellään pitkin katuja. Tutkitaan heräävää luontoa. Käydään katselemassa kaivureita, rekkoja ja autoja. Luetaan kirjoja, tehdään palapelejä. Maalaillaan ja piirrellään.
Väinö rakastaa leipomista ja ruuan laittoa. Musta on ihana ottaa lapsi mukaan ihan perus kodinaskareisiin, vaikka se veisikin tuplasti enemmän aikaa. Ruuan laitto sujuu mukavasti, kun lapsella on tuoli missä seisoa tai pullataikinan sekottaminen ja jauhojen levitys. Sotkuahan se tuo valtavasti, mutta eihän tässä ole kuin aikaa.
Tosi tylsinä päivinä me vietetään aikaa kylppärissä vesileikkien parissa tai maalataan soseilla/marjoilla.
Tosi paljon samanlaisia asioita tehtäisiin varmasti myös, vaikka olisikin maailman tilanne normaali.
Mistä me ollaan sitten jääty paitsi?
Sellaisesta normaalista elämästä. Ei ole mahdollisuutta lähteä kauppakeskuksiin pyörimään koko päiväksi, jos tylsyys iskee.
Me ollaan nähty vain lähipiiriä tänä koko aikana, joten lapsikavereiden näkeminen on ollut myös minimissä. Mikä harmittaa mua kovin, koska Väinö varmasti olisi innoissaan. Kuitenkaan en tänä aikana päiväkotiin halua/uskalla lasta laittaa, koska kuulun itse riskiryhmään.
Mitä te teette taaperoiden/lasten kanssa kotona nykypäivänä?
– Henriikka
2
