LIIKKUVA SELKÄRANKA – OSA 1

Selkärangan tehtävänä on tukea vartaloa ja suojata selkäydintä

Selkäranka muodostuu 33kpl luisista nikamista ja niiden välisissä olevista välilevyistä. Selkärangan tehtävänä on tukea vartaloa ja suojata selkäydintä. Välilevyt koostuvat rengasmaisesta ulkokehästä ja sen sisällä olevasta pehmeästä sisäosasta (Nucleus pulposus.) Mielikuvana välilevyjä verrataan kansankielellä tyynyiksi, jotka erottavat nikamat toisistaan. Välilevyjen tehtävänä on mahdollistaa selkärangan liikkuvuus ja toimia iskunvaimentimina. Välilevyjen kuntoon voidaan vaikuttaa harjoittelulla sekä elintavoilla. Nämä vaihtoehdot ovat myös parasta ennaltaehkäisyä.

Selkäydinkanava kulkee nikamien keskellä ja välilevyjen takana, jossa sijaitsee meidän tärkeä selkäydin. Selkäytimestä lähtee jokaisen nikaman kohdalta kaksi selkäydinhermoa, jotka myöhemmin jakautuvat pienemmiksi ääreishermoiksi kehon eri osiin. Kun katsot itseäsi sivusuunnasta peiliin, tulisi selkärangan muodostaa loivan ja tasapainoisen S-muotoisen ryhdin. Selkärangan liikkuvuus on kokonaisuutena laaja. Selkäranka liikkuu eteenpäin (flexio), taaksepäin (ekstensio), sivutaivutus (lateraalirotaatio) sekä kiertosuuntaan (rotaatio). Kuitenkin kahden yksittäisen nikaman välinen liike on pientä.

Fasettinivelet eli pikkunivelet

Fasettinivelet ovat pieniä niveliä vierekkäisten nikamien takaosien poikkihaarakkeiden välissä. Selkärangan jokainen nivel siis yhtyy toiseen fasettinivelen avulla. Fasettinivelet sallivat sekä myös rajoittavat selkärangan eteen- ja taaksepäin taipumista. Niiden tehtävänä on vakauttaa rangan liikkeitä. Fasettinivelistä johtuvaa selkäkipua esiintyy useimmiten silloin kun nivel kiertyy  rangan liikkeiden aikana.

Tipsi tietoo: 

Ristiluun viisi nikamaa on yhdistynyt yhdeksi rakenteeksi sekä häntäluun 3-5  nikamaa on sulautuneet yhdeksi rakenteeksi. 

Nukkuessa välilevyt täyttyvät nesteellä ja päivän mittaan liikkumisen seurauksena välilevyt painuvat hieman kasaan. 

”Täällä on nyt nikama pois paikoiltaan” ’NAPS’ ”Ja noin vain se meni takaisin paikoilleen” Nikama siis voi mennä pois paikoiltaan, mutta se vaatii kyllä suuren iskun esim. auto-onnettomuuden. Nikamilla ei ole niin vain tilaa liikkua pois paikoiltaan. Joskus kuulee asiakkaalta, että joku on kertonut laittavansa nikaman paikoilleen ja sen jälkeen kuuluukin napsahdus. ”VAUTSI VAUU sehän meni paikoilleen!!” Todellisuudessa kun niveltä liikuttaa nopeasti yli sen mitä itse pystymme, niin nivelen tilavuus kasvaa eli kaksi luuta erkanevat. Meidän nivelten sisällä on nestettä ja tässä vaiheessa nivelen tilavuus kasvaa. Nivelen sisällä oleva neste pysyy kokoajan samana, niin sinne muodostuu jonkinsortin ilmakupla, joka puhkeaa ja kuuluu se napsahdus. 

Lähteet:

Walker, B. 2012. Urheiluvammat – ennaltaehkäisy, hoito, kuntoutus ja kinesioteippaus.

Kauranen, K. 2017. Fysioterapeutin käsikirja.

+ Käytän myös muistiinpanoja fysioterapiakoulutuksesta

 

Instagram: @hennariikka.miilumaki

2

Vastaa