Ensimmäinen laskettelulomani Lapissa – ja olen aivan koukussa!
Vaikka reissu oli täyttä urheilua, oli se rentouttavin viikonloppu aikoihin. Levi teki myös maisemillaan ja iloisella tunnelmallaan lähtemättömän vaikutuksen.
Lue postauksesta ensikertalaisen kokemukset Leville reissaamisesta!
Aamulennolla Kittilään
Kun muutaman viikon takaisena lauantaiaamuna puhelimeni herätyskello oli asetettu soimaan 02.00, en olisi uskonut herääväni jo tunteja ennen sen soimista. Edessä oleva kolmen päivän miniloma Levin rinteisiin taisi hieman jännittää – mutta hyvällä tavalla! Edellisestä laskettelukerrasta oli ehtinyt kulua lähes 15 (!!) vuotta. Tosin silloin lähes asuin kaikki talvet Messilän hiihtokeskuksessa, joten pieni toivonkipinä vanhojen taitojen palautumisesta mieleen oli ilmassa. Siitä huolimatta olin tarkastanut matkavakuutukseni ehdot huolellisesti; ja kyllä, se kattoi myös laskettelutapaturmat.
Muuten saatoinkin ottaa koko pidennetyn viikonlopun hyvin rennoin rantein. Treffasin Helsinki-Vantaalla aamuneljältä matkaseuraksi lähtevän siskoni, joka oli käynyt Levillä useampaankin otteeseen – mulla oli siis ikään kuin oma matkaopas koko ajan mukana. Lentokoneen penkeille istahtaessamme olin lyhyistä yöunista ihan superväsynyt, mutta silti jo täysin lomatunnelmissa!
Majoitus ja välinevuokraus
Majoitukseksi valitsimme tällä reissulla hotellin, mikä sopi tarpeisiimme loistavasti. Kittilän lentoasemalta hyppäsimme bussiin, joka kuljetti matkustajat suoraan hotelleille (hintaa matkalle taisi tulla 9e/hlö). Break Sokos Hotel Levin sijainti oli laskettelulomaa varten täydellinen; rinteet näkyivät suoraan parvekkeelta ja kaikki palvelut olivat kävelyetäisyydellä. Pakko antaa tässä myös lisämaininta ihan superhyvälle ja joustavalle asiakaspalvelulle!
Kypärää ja laseja lukuunottamatta vuokrasimme kaikki välineet Zero Pointista, aivan eturinteiden juuresta (rekisteröinti kannattaa täyttää netissä jo ennakkoon), josta sai myös hankittua hissiliput. Hotelleilta löytyy säilytystilat välineitä varten, mutta myös vuokraamoista on mahdollista varata lisämaksusta säilytyslokerikko.
Reippaana rinteisiin
Koska Lappiin oli tultu laskettelemaan, olimme rinteissä heti aamusta, kun hissit aukesivat. Ja vielä viimeisinä tunteina ennen hissien sulkeutumista.
Ihan turhaan olin jännittänyt, kuinka selviäisin tunturista ehjänä pitkän laskettelutauon jälkeen. Aloitimme laskut suoraan punaisista rinteistä, joten pystyssä oli vain pysyttävä.Ne onnistumisen elämykset ja adrenaliinipiikit, mitä haastavista rinteistä ja laskuolosuhteista selviäminen saivat yhdessä aikaan, reippaasta ulkoilmaliikunnasta tulevien endorfiinien lisäksi, olivat jotain ihan mielettömän koukuttavaa!
Alas puuterilumen peittämää rinnettä laskiessa, pienen pakkasen nipistellessä poskia ja raikkaan tunturituulen puhaltaessa kasvoille sitä tuntee todella olevansa hereillä ja läsnä. Ja niin laskettelussa on pakko ollakin! Muutaman kerran ajatusten lähdettyä harhailemaan tai katseen käännyttyä ihastelemaan auringonnousua meinasi yllättävä lumikerrostuma tai jäinen kohta tempaista jalan alta. Laskiessa on siis todella oltava fokus tekemisessä ja maisemien fiilistelyt jätettävä suosiolla hissimatkoille (jotka ovat Levin rinteillä pitkiä).
Tunturisäässä tunti kerrallaan
Okei, ei se Levillä laskeminen yhtä selvitymistaistelua suinkaan ole! Huomattavasti leppoisampaa menoa, ja vähän myös sitä maisemien fiilistelyn mahdollisuutta, löytyi sinisiltä Etelärinteiltä, varsinkin, jos säät suosivat. (Vinkki; sieltä bongaat upeimmat auringonnousut!)
Mutta koska tunturisää tuntui vaihtelevan koko ajan, eikä ennusteisiin ollut luottamista, tarjoili Levi meille myös niitä hetkiä, kun saattoi laskun jälkeen huokaista selvinneensä hengissä alas. Sunnuntaina jäisen tihkusateen lisäksi kylmä pohjoistuuli puhalsi huipulla parhaimmillaan yli 20m/s. Näkyvyys oli lähes olematon ja rinteet jäisiä sekä täynnä tuulen kinostamia lumikasoja. Aika keskenämme saimmekin siskoni kanssa silloin rinteissä laskea; siinä pääsi todella haastamaan itsensä ja laskutaitonsa!
Rinteistä oli auki noin puolet, mutta vaihtelevien sääolosuhteiden (eli kovan tuulen) vuoksi osa hisseistä oli toisinaan kiinni. Silloin puolen tunnein välein kulkeva Ski Bus kuljetti ilmaiseksi rinteiden välillä (matka Eturinteiltä Etelärinteille kesti n.10 minuuttia). Hissien nopeasti vaihtelevaa tilannetta pääsi parhaiten seuraamaan Levi Skin sivuilta tai sovelluksesta. Myös sääennustuksia kannattaa seurata korkeintaan tunti kerrallaan..
Mitä muuta mahtui minilomaan Levillä?
Tähän olisi kiva listata moottorikelkka-ajelut, vierailut porofarmeilla tai lumikenkäilyretket. Mutta ei, meidän reissuumme ei mahtunut juuri mitään muuta kuin laskettelua, emmekä muuta kyllä kaivanneetkaan! Leviltä löytyisi varmasti tekemistä ihan joka lähtöön, mutta muihin aktiviteetteihin tutustuminen jää toiseen kertaan. Paluu vanhan harrastuksen pariin oli paras keino ottaa irtiotto arjesta!
Riitti vuorokaudessa tunteja tietenkin myös hotellihuoneessa rentoutumiseen, syömiseen ja kehon huoltamiseen lihashuoltovasaralla seuraavan aamun laskuja varten. Juuri muuta ei rinteissä vietettyjen päivien jälkeen jaksanutkaan tehdä.
Ruoat sai haettua ihan hotellin vierestä löytyvistä ravintoloista, joiden valikoima oli tosin aika suppea. Pizzalla ja ranskiksilla ei kovin montaa päivää jaksa elää, joten osan ruoista ja välipaloista haimme ruokakaupasta ja lämmitimme hotellin käytävältä löytyvässä mikrossa. Ah, mitä luksuslomailua 😉
Viimeisenä päivänä hoksasimme Zero Pointin yhteydestä löytyvän kahvilan, josta sai ”ihan oikeaa” ruokaa – lohibowl ei ole varmaan koskaan maistunut niin hyvältä!
Kaiken kaikkiaan lasketteluloma Levillä oli varmasti tämän talven ykkösjuttu! Jo näitä kuvia katsellessa iskee ihan hurja ikävä takaisin rinteisiin! Joten jos mietit, matkustaako Leville vai ei, voit ehkä arvata, kumpaa suosittelen!
Lapissa on jotenkin tosi helppoa olla onnellinen <3
Luitko jo aiemmat postaukset kotimaan matkakohteista?
Saaristoidylliä Föglössä
Hetkiä Hastersbodassa
Miniloma Kihniössä
@elsalinnean | Elsalinnean | @elsalinnean
7
Hienolta näyttää talvinen Levi ja säätkin kuvien perusteella keskimäärin suosivat mukavasti! Itsekin olen nuorempana lasketellut todella paljon, mutta nyt sitä ei ole enää juurikaan tehtyä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Jotenkin olen hurahtanut nyt patikointiin, niin tulee talvisilla Lapinmatkoilla tehtyä lähinnä sitä. Ehkä seuraavaksi yritän malttaa myös laskemaan, aina se on kuitenkin ollut erittäin hauskaa.
Kyllä! ? Lapin patikointireitit ovatkin varmaan myös ihan omaa luokkaansa! ??