Ruokapäiväkirja ei anna armoa. Kun kaikki päivän ruoat valokuvaa, palajastaa se niin hyvät kuin kehittämistäkin kaipaavat asiat omassa ravitsemuksessa. Mutta tarvitseeko täydelliseen ruokavalioon edes pyrkiä ja näyttääkö ravintovalmentajan syöminen siltä kuin oppikirjoissa? Vastaus molempiin on sama, ja sen löydät postauksesta 😉
Ajatukset ruokapäiväkirjan takana?
Oletko koskaan pitänyt ruokapäiväkirjaa, eli kirjannut tai kuvannut muistiin päivän aikana syömäsi ateriat?
Ruokapäiväkirjojen analysoiminen on osa mun työtä ravintovalmentajana. Koska ne ovat aina tosi silmiä avaavia (molemmille osapuolille), päätin pitää vuorostani sellaista itsekin! Yksi päivä harvoin kertoo koko totuutta, mutta ehkä tämä antaa jonkunlaista kuvaa siitä, miltä mun oma syömiseni näyttää. Täydelliseltä? EI. Mutta sellaista sen ei tarvitse ollakaan, eikä siihen tarvitse edes pyrkiä.
Tasapainoinen, joustava, säännöllinen ja monipuolinen syöminen on se, mitä pyrin itse noudattamaan ja mikä heijastuu tietenkin aina mun valmennuksiin. Jo ajatus siitä, että neuvoisin asiakasta punnitsemaan tai kieltämään itseltään ruokia, tuntuu hurjalta – tärkeintä kun on löytää itselleen toimivat ja terveyttä tukevat syömistottumukset, joita on helppo noudattaa ihan vaikka loppuelämän
Oman ruokapäiväkirjani pidin syyslomaviikon perjantaina. Se oli päivä, jolloin söin sitä. mitä kaapeista sattui löytymään, sillä isommat kauppaostokset hoidimme lauantaina. Tarkemmin en tähän kirjaa määriä, ravintoarvoja tai mun energiankulutusta ymsyms, sillä postauksen ei ole tarkoitus toimia esimerkkinä oikeaoppisesta ravitsemuksesta laadun, määrän tai muunkaan suhteen. Sillä jotkut asiat, jotka toimivat ravitsemuksessa mulla, eivät välttämättä toimi ollenkaan sulla! 🙂
7.30 Aamupala
Pari palaa kauraleipää, kalkkunaleikkelettä, kurkkua, mandariini, kahvia ja pieni smoothie. Tämä setti tai iso kulhollinen kaurapuuroa on hyvin tyypillinen aamupala mulle. Tosin smoothien tilalla on arkisin useinmiten soijajogurttia.
11.00 Lounas
Torstai-iltana tilatun tofucurryn jämät sekä smoothie (ja kuppi kahvia). Annos on pieni verrattuna mun normaaliin lounaaseen, mutta olin tämän jälkeen lähdössä salille, joten suuri ja raskas annos ennen treeniä ei olisi ollut paras vaihtoehto.
14.00 Välipala
Maustamatonta soijajogurttia, kaurahiutaleita, mehukeittoa ja banaani. En voi lakata nauramasta tälle annokselle! Välipalana tämä on ihan mun vakkariannoksia, mutta yritin stailata sitä kivannäköiseksi kuvaa varten. No, ei mennyt ihan putkeen!
Jälkkäriksi myös eiliseltä jäänyt joulutorttu, nam – mun lemppareita!
18.00 Päivällinen
Lohkoperunoita, uuniparsakaalia ja härkistä. Muulle perheelle nämä kasviproteiinivaihtoehdot eivät uppoa, joten heillä oli hieman erinäköiset annokset. Koska en syö maitotuotteita ja pyrin syömään kasvispainotteisesti, teen toisinaan itselleni eri ruoan kuin muille, ja silloin valmistan isomman satsin kerralla, jotta siitä saa prepattua useammankin päivän lounaat töihin samalla. Useinmiten syödään kuitenkin ihan samaa ruokaa koko perhe!
20.30 Iltapala
Uuniomenapuuroa kaurasuurimoista. Samalla, kun uunissa kypsyivät perunat ja vihannekset päivällistä varten, hautui alatasolla uunipuuro illaksi. Ulkoiluntäyteisen päivän jälkeen tällainen syksyinen comfortfood on parasta sohvalla viltin alla nautittuna!
Mitä huomioita heräsi?
Nyt ruokapäiväkirjaani tarkastellessani huomaan sieltä monta hyvää juttua, mutta myös muutamia asioita, joita voisi ”tehdä paremmin”. Mutta kuten jo aiemmin totesin, täydellisyyteen ei todellakaan pidä pyrkiä joka päivä, vaan kokonaisuus ratkaisee – päivät ovat keskenään erilaisia ja tasapainottavat toisiaan, niin ravitsemuksen, liikunnan kuin levonkin osalta. Muistathan säkin tämän!
@elsalinnean | Elsalinnean | @elsalinnean
5
