Kulunut kuukausi on ollut melkoista aallokkoa ja vastatuulta.
Mitkä ovat olleet mun selviytymiskeinoni myrskyisän marraskuun keskellä?
Mitä kuuluu just nyt?
Tiedät ehkä ne ajanjaksot elämässä, kun arki velvoitteineen, vastoinkäymisineen ja kiireineen tuntuu vyöryvän hyökyaallon lailla ylitse? Saattaa toki olla, että osa tästä fiiliksestä menee ihan marraskuun piikkiin, mutta selvästi haastavampaa vaihetta elämässä ovat viime viikot kohdallani olleet.
Ympärillä on tapahtunut paljon asioita, joihin en ole itse voinut vaikuttaa. Huonoja uutisia, muutoksia, huolta, kiireen tuntua ja tästä kaikesta solmuun mennyt pää. Onneksi marraskuuhun on mahtunut myös paljon pieniä valonpilkahduksia, jotka ovat saaneet entistä isomman painoarvon kaiken kaaoksen keskellä. Yksin näiden onnellisten sattumusten varaan en ole voinut omaa hyvinvointiani laittaa, vaan pelastusrenkaan virkaa ovat hoitaneet muutamat käytännön teot ja ajatukset.
Tässä mun viisi selviytymiskeinoa stressaaviin aikoihin!
-
Mikrotauot.
Juuri silloin, kun tuntuu, ettei olisi aikaa pysähtyä, on eniten syytä pitää pieni breikki! Mun kohdalla parhaiten on toiminut ulos luontoon lähteminen, mikäli mahdollista, tai ihan vain syvään hengittäminen ja silmien sulkeminen hetkeksi. (Lue lisää Mikrotauoilla tasapainoa arkeen -postauksesta)
-
Asioiden priorisoiminen.
Kun to do -listat uhkaavat venyä kilometrien mittaisiksi, on ollut helpottavaa viivata surutta yli niitä asioita, joita ei ole pakko hoitaa. Tai jos on, voi useita tehtäviä vähintäänkin siirtää myöhemmäksi, jos vuorokaudessa tunnit eivät yksinkertaisesti riitä tai oma jaksaminen alkaa olla koetuksella. Sekä vastavuoroisesti niiden asioiden, jotka antavat energiaa enemmän kuin ottavat, pitäminen to do -listalla! Ihan varmasti lähden treenaamaan ja nukun pitkät yöunet sen sijaan, että hoitelisin rästihommia! 😉
-
Hellittäminen.
Niin vaikeaa kuin se jokaiselle tunnolliselle ja suorittamisesta nauttivalle ihmiselle onkin. Sillä siitä selviää kyllä hengissä, vaikkei koti olisikaan ihan tip top joka päivä, ruoanlaitossa oikaisisi mutkia suoriksi pakasteisiin turvautumalla tai muissa arjen tai työn askareissa antaisi itsestään välillä 80% sen 110% sijaan. Mulle on tämän suhteen ollut helpottavaa se, että olen tehnyt tietoisesti valinnan, mistä asioista löysään ja mistä en.
-
Hyviin asioihin keskittyminen.
Ja tällä en todellakaan tarkoita sellaista toksista positiivisuutta, että yrittäisi kaiken kääntää väkisin positiiviseksi ja ihanaksi. On ihan OK, että välillä ärsyttää ja harmittaa ja myöntää se, että nyt ei mene ihan putkeen. Mutta tämän lisäksi huomata myös niitä hyviä ja kivoja asioita, mitä ympärillä tapahtuu ja etsiä vähintäänkin ratkaisuja ongelmiin. Sen tiedostaminen, että tämä kaikki on vain väliaikaista, auttaa paljon! Ei kenenkään elämä voi olla pelkkää marraskuuta vuodesta toiseen <3
-
Asioista puhuminen!
Jos alamäkeä kohti suistuvaan asiaan on mahdollisuus vaikuttaa, kannattaa todellakin avata suu ja yrittää! Aina se ei auta, mutta tieto siitä, että on yrittänyt parhaansa, kävi miten kävi, tuo ainakin mulle mielenrauhaa. Mielummin totean, että ”hups, ei tämä onnistunutkaan” kuin jään miettimään, että mitähän olisi tapahtunut, jos olisin yrittänyt... Myös puhuminen jonkun läheisen kanssa voi tuoda ihan uusia näkökulmia ja ratkaisuja ongelmiin – pimeät talvi-illat ovat kuin tehtyjä maailmanparannushetkiin kuuman glögimukin äärellä!
Nyt kuunvaihteen lähestyessä voi kai jo hieman hymyillen katsella taaksepäin. Huh, selvisin!
Vaikka juuri vietetyn, rentouttavan ja kivoja juttuja täynnä olevan viikonlopun jälkeen, marraskuu yllätti vielä tutulla, harmaalla tyylillään; heräsin aamulla kurkkukipuun ja kuumeeseen. Tälle päätin mieluummin nauraa kuin itkeä – hei ihan oikeasti nyt, mitä vielä?
Onko pitkä ja pimeä syksy, tai ihan vaan arki, koetellut sun jaksamista?
Mitkä ovat sun selviytymiskeinojasi ja voimavarojasi haastavampien aikojen keskellä?
Valoisaa, tunnelmallista ja onneksi jo ihan pian koittavaa JOULUKUUTA!
@elsalinnean | Elsalinnean | @elsalinnean
5
