Harmittaa tosi paljon. Taas meni voimavarat niin loppuun, että takki tyhjänä lepäilty koko viikko.
Harmittaa se, etten taaskaan osannut sanoa ei riittävän ajoissa. En pysäyttänyt vierivää kiveä vaan painoin loppuun asti kaikki velvollisuudet, kunnes TAAS meni yli.
Tausta
Sairastuin vakavaan työuupumukseen 12/2019. Jäin sairaslomalle kun verenpaine oli 149/99, olin itkuinen, kaikki tunteet tuli samantien ulos, lopuksi en enää nukkunut.
”Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvä häiriötila, jota luonnehtii uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.” (Lähde: Terveyskirjasto).
Jäin sairaslomalle 2.5 kuukaudeksi, jonka jälkeen vaihdoin työpaikkaa. Edellisessä työssä edellytykset eivät olisi olleet uupumuksesta toipumista tukevat.
Palautuminen
”Toipuminen käynnistyy siitä, että työntekijä hyväksyy tarpeen muutokseen. Ensin työuupuneen palautumiskeinoja pitää vahvistaa. Riittävä liikunta edistää rentoutumista ja uni on tärkeä psykofysiologisen palautumisen kannalta. Psyykkinen irrottautumien työstä ja virkistävät kokemukset voivat toteutua mm. vapaa-ajan harrastusten kautta ja sosiaalisten verkostojen myötävaikutuksella.” (Lähde: Terveyskirjasto)
Oma palautuminen siis keväällä 2020 lähti liikkeelle siitä, että tein vain itselle mielekkäitä asioita. Söin hyvin, liikuin, kävin salilla silloin kun siltä tuntui (ennen koronaa) ja rajasin työnteon määrää (tunnit).
Vuoden 2021 tavoite oli lisätä tätä itsetuntemusta jotta palautuminen jatkuisi.
Syksyllä 2021 kuitenkin…
aloitin työmatkustamisen. Tein yhteensä 6 työmatkaa, joista 5 sijoittui ulkomaille. Lentoliikenne kun ei ole palautunut normaaliin, eräänä syyskuun lauantaina paluu Hampurista kesti 16h.
Nyt jälkeenpäin mietin, oliko kaikki reissut pakollisia, olisiko jotain voinut jättää pois.
Ainoa reissu minkä olisin voinut jättää pois oli oma etätyöreissu Kreetalle, mutta toisaalta sitä en olisi ainakaan halunnut jättää tekemättä. Ei voi olla niin, että yksityiselämän reissut pitää karsia tai yksityiselämää vähentää, että jaksaa tehdä töitä?! Eihän?!
Joku ihmettelee, että miten sitä nyt sitten niin kovin olet kuormittunut?
Olen teknologiateollisuudessa asiantuntija roolissa auditoija. Teen alihankinta yrityksille siis oman työnantajan puolesta ongelmanratkaisua ja yritysauditointeja. Eli siis pitkälti koitan saada a) ihmiset puhumaan toisilleen b) yritykset kehittämään prosessejaan ja laatua.
Siihen sitten vielä matkustus ja ventovieraiden kanssa 24/7 seurustelu joskus jopa 18h päivässä erityisherkkänä.
Vieläkö ihmettelet, että kuormittaa?
Miten nyt palaudutaan?
Totuus on etten oikein tiedä. Päivän alimmat sykkeet heittelee edelleen 58-60, yön alin syke on koko viikon ollut korkeampi kuin päivällä. Unen laatu on heikko.
Palaan takaisin siihen, millä selvisin alunperinkin: vältän myrkyllisiä ihmisiä ja tilanteita ja yritän pitää kiinni päivärytmistä (joka ei ole ihan helppoa kun väsyttää niin ettei 10h unta riitä mihinkään), juoda riittävästi vettä ja syödä säännöllisesti.
Mitä uupuneempi olet, sitä vaikeampaa on pitää perusasioista kiinni.
Pakko olla vaan itselle armollinen, että taas meni yli, mutta tästä on suunta vain ylöspäin!
~ Johanna
1
