Hyvää Ystävänpäivää!?
Minulla ei ole aina ole ollut kovin laaja ystäväpiiri. Lapsuudessa sydänvika rajoitti elämää sen verran, ettei ollut mahdollista harrastaa ja sitä kautta ystävystyä uusien ihmisten kanssa. Pari lapsuudenystävää oli, mutta heistäkin toinen asui toisella paikkakunnalla, joten näkemiset oli harvassa. Vanhalla sydämellä pelkkä normaali koulupäivä kävi ihan työstä, joten koulun ulkopuolella vietin aikaa pääsääntöisesti yksin.
Sydämensiirto mullisti elämän monella eri tavalla. Eikä vähiten siksi, että samalla kun harrastukset ja muut menot tulivat mahdollisiksi myös ystäväpiirini alkoi pikkuhiljaa vuosien saatossa kasvaa. Ehkä sen takia sille, että nykyään on niin monia hyviä tyyppejä elämässä osaa myös eri tavalla antaa arvoa. Se ei todellakaan ole mikään itsestäänselvyys.
Oppirahat
En varmasti ole ainoa, joka on joutunut monesti kokemaan myös pettymyksiä ystävyyssuhteissa. Olen ennen ollut ihan liian kiltti ja helposti hyväksikäytettävissä. Minua on saanut kohdella miten vain ja aina on voinut luottaa siihen, että Anni antaa kyllä anteeksi.
Milloin on tarvittu autokuskia tai rahaa lainaan. Milloin turhaa mielistelyä tai anteeksipyyntöjä tilanteista missä ei ole ollut edes mitään anteeksipyydettävää. Kelpasit niin kauan, kun myötäilit heitä. Rohkaistuessasi ja alkaessasi esittämään myös omia mielipiteitä et ollutkaan enää hyvä tyyppi. Sanomisesi käsitetään tahallaan väärin ja vääristellyt sanomiset jaetaan lahjakkaasti myös eteenpäin. Yllättävän pitkään pidin kiinni näistäkin ihmisistä sillä pelkäsin jääväni taas yksin. Jossain vaiheessa kuitenkin tajusin, että olen paljon mieluummin yksin, kun ihmisten kanssa jotka viettää aikaa kanssani silloin, kun heille sopii tai he hyötyvät siitä jotain. Välillä joidenkin ihmisten kannattaa antaa jatkaa vain matkaa, vaikka koville se joskus ottaakin. Joidenkin näiden ihmisten kanssa tulen kohdatessa tarvittaessa kyllä toimeen, mutta varon tarkasti mitä puhun. Olen oppinut kantapään kautta, että kaikki mitä sanot käytetään todisteena sinua vastaan. He ovat näyttäneet korttinsa.
Olen yrittänyt kääntää asian niin, että olen joutunut maksamaan oppirahat, että olen päässyt tähän pisteeseen missä minulla on nyt hyvät ja luotettavat ystävät ympärillä. Ihmiset, jotka ovat elämässäni myös, kun minä tarvitsen heitä vaikka heilläkin on työt, puoliso, lapsia ja mitä ikinä. Heille “ruuhkavuodet” ei ole este ja heille voi puhua mitä vain luottaen, että he ymmärtää mitä tarkoitan.
Huonoista kokemuksista johtuen olen nykyään paljon tarkempi keitä huolin elämääni. En voi sanoa, ettei vääriä valintoja tule tehtyä enää koskaan, mutta ainakin olen pirusti varovaisempi.
Laatu korvaa määrän
Tämän hetkiseen ystäväpiirini kuuluu pari lähintä sydänystävää ja joukko muita hyviä tyyppejä. Tällä hetkellä se myös riittää paremmin, kun hyvin. Ei se määrä vaan laatu. <3
Korona-aika on tuonut omat haasteensa ystävien näkemiseen ja rokottanut heidän kanssa vietettyä aikaa. Silti tiedän, että mun oma luottojoukko on elämässäni vaikka niitä ei nyt samanlailla ole voinut nähdäkään. Onneksi yhteydenpitoa voi pitää yllä muutenkin ja ravintoloissa istumisen sijaan olen saanut houkuteltua heidät silloin tällöin mukaan myös lenkille. Uskon kuitenkin, että kesää kohti tautitilannekin taas helpottaa ja lenkitkin saattaa osittain vaihtua grillaamiseen tai viinilasilliseen silloin tällöin.
Ihanaa varsinaista Ystävänpäivää, vaikka ystävänpäivä pitäisi olla kyllä ihan joka päivä.
<3: lla Anni
2
