Kirjoitin viime vuonna samoihin aikoihin juhlapyhinä itseni ja monen muun kärsimästä yksinäisyydestä. Kyseinen kirjoitus sai silloin paljon keskustelua ja kommentointia aikaan, joten ajattelin julkaista saman tekstin osittain uudelleen sillä tilanne itsessään ei ole omassa elämässä ainakaan muuttunut. Aiheena yksinäisyys on sellainen, että sitä voisi tuoda esille eri kanavissa paljon enemmänkin.
JUHANNUS
Itselleni juuri juhannus on se kaikista pahin, silloin yksinäisyys jostain syystä aina korostuu. Vaikka kärsin tietyin väliajoin yksinäisyydestä ei se tarkoita, ettei minulla olisi tärkeitä ja läheisiä ihmisiä elämässäni. Lapsena olin monesti todella yksinäinen sillä en synnynnäisen sydänvian takia jaksanut liikkua ja mennä kuten muut samanikäiset. Näin ollen kaveripiirini oli todella pieni ja koostui vain parista läheisimmästä ystävästä sekä muutamasta luokkakaverista, joiden kanssa kuitenkin vietin koulun ulkopuolella aikaa todella harvoin.
Kuulun myös heihin kenellä ei ole omaa perhettä tai sellaista kaveriporukkaa kenen kanssa yleensä juhannusta viettää, mutta jolla olisi itsellään kova halu tehdä jotain kivaa saman henkisessä porukassa. Sisaruksillani ja monilla ystävilläni on omat perheet ja he ihan ymmärrettävästi haluavat viettää juhannuksena aikaa heidän kanssaan omalla porukalla. Näin ollen tämäkin juhannus menee minulla yksin kotona.
Viime vuonna kirjoittamani tekstin jälkeen kävi hyvin ilmi, että yksinäisyys on todella yleinen ongelma. Jotkut kärsii siitä usein ja jotkut taas vähän harvemmin. Itse en ole edes osannut aina ajatella, että yksinäisyyttä voi tuntea niin eri tilanteissa. Minähän osaan ja voin puhua aiheesta vain omasta puolesta ja omien kokemusten perusteella. Vähättelemättä kuitenkaan kenenkään muun yksinäisyyden tunteita. Kommentteja silloin lukiessa heräsin siihen todellisuuteen, että myös parisuhteessa tai ystäväporukoissa olevat voivat aika ajoin tuntea itsensä todella yksinäisiksi. Tietysti myös korona-aika on tuonut tilanteeseen ihan oman lisänsä. Yksinäisyyttä ovat kokeneet varmasti hekin, keille se on ollut ennen vierasta.
Yksinäisyys on suoraan sanottuna syvältä. Riippumatta siitä missä elämäntilanteessa tai minkä ikäisenä sitä tuntee. Välillä on ihanaa olla yksin, mutta se vaatii aina sen, että se on jokaisen itsensä valitsema tilanne.

VINKIT YKSINÄISYYTEEN
Niin ihania kuvia, kun ihmiset juhannuksen aikaan someen postaileekin on se epäilemättä pahinta mahdollista sisältöä mitä yksinäinen ihminen voi sillä hetkellä katsoa. Tai sellainen yksinäinen, joka siitä kärsii. Tiedän myös ihmisiä, jotka nauttii saadessaan olla juhlapyhät yksin. Vaikka totuus kauniiden somekuvien takana voi olla monesti täysin toinen mitä kuva antaa ymmärtää, sitä harvoin osaa siinä hetkessä niitä selaileva, täysin toisessa tilanteessa oleva ihminen ajatella.
Vuosien saatossa olen tiedostanut oman tilanteeni juhannuksena ja sen, ettei somen selaaminen sitä sillä hetkellä yhtään ainakaan paranna. Viime vuonna päädyinkin siihen, että yritin pysyä juhannuksen ajan mahdollisimman paljon pois somesta. Näin ajattelin toimia myös tänä vuonna. Some on mahtava paikka, mutta se ei aja asiaansa jos siitä ahdistuu.
Itse kaipaan yksinäisinä hetkinä myös jotain konkreettista tekemistä, muuten aika menee vielä hitaammin ja on huomattavasti enemmän aikaa surkutella omaa kohtaloaan. Tänä juhannuksena vuorossa onkin siis treeniä ja ikkunoiden pesua. Aina, kun pitää löytää asioista se positiivinen puoli kiiltää minulla näiden pyhien jälkeen ikkunat.
Mikäli kaipaat enemmän apua yksinäisyyteen kannattaa olla yhteydessä esim. Punaiseen Ristiin tai HelsinkiMissioon. Hakusanalla ”apua yksinäisyyteen” löytyy googlesta paljon hyviä tuloksia paikoista mistä hankkia apua.

YMMÄRRYS TOISEN YKSINÄISYYDESTÄ
Toisen ihmisen yksinäisyyden tunteita ei monestikaan tunnu ymmärtävän, kuin toiset samassa tilanteessa olevat. He, jotka tuntevat tai ovat jossain vaiheessa tunteneet olonsa yksinäiseksi.
Monesti myös oletetaan, että jos ihminen kertoo olevansa yksinäinen kalastellaan sillä kutsuja mökeille tai mukaan toisten juhannus-rientoihin. Näin se ei ainakaan omalla kohdallani ole, ellei näin ole ennalta sovittu ja suunnitelmat tehdään aidosti yhdessä. Sen sijaan monesti kaipaisi ihmisten ymmärrystä siihen, että joku on oikeasti yksin. Myös kommentit ”Sen kun menet jonnekin, missä on ihmisiä” yms. voi jättää sanomatta. Se ei ole oikeasti yksinäisille välttämättä aina niin yksinkertaista.
Kaikesta huolimatta ihanaa Juhannusta! Yritetään tehdä siitä meille kaikille mahdollisimman mukava ja kohta se on onneksi taas ohitse.
<3:lla Anni
@anni.metsola
5