Vauvojen kilpajuoksu

Vauvojen kilpajuoksu? Laitetaanko vauvatkin juoksemaan kilpaa? Jos ei nyt kuitenkaan, tarkoituksena on käsitellä sellaista aihetta, kuin vauvojen vertailu. Kuinka usein olet törmännyt tähän? 

Vauvaryhmissä ja yleisesti äitien keskuudessa tää on aika yleistä.

”Meidän Maija painoi puolivuotiaana jo 10kg”

”Aijjaa, meidän Matti painoi vasta 7kg.. Osaakos teidän Maija vielä ryömiä? Meillä opittiin jo viiden kuukauden iässä.” 

Kuulostaako tutulta?

Mä harrastan tätä itsekin paljon tuttujen äitien kanssa. Kerrotaan neuvolakuulumiset joihin sisältyy myös uusimmat mitat, jaetaan kehitysaskeleita ja vertaillaan mitä osataan. Mä teen tätä läheisten äitikavereiden ja tuttujen kanssa pelkästään positiivisella mielellä. On hauska seurata mitä opitaan missä iässä ja vertailla miten erikokoisia vauvat voivat olla. Silti niitä kokoeroja tai kehityseroja ei aikuisena näe. Ja kun ei sillä koolla tai kehityksellä ole väliä, se on vaan mukavaa asioiden jakamista sellaisten ihmisten kanssa, jotka elävät samaa arkea ja ymmärtävät täysin mistä puhut. Jos joskus huolettaa, kun oma lapsi ei osaa vielä asiaa x, mutta toisen lapsi osaa, voidaan helposti huomata, että oma osaakin asian y, mutta toisen oma ei. Tämä kertoo sen, että kaikki me ollaan lahjakkaita eri asioissa ja opitaan asiat eri aikaan, vaikka tietyt raamit kehitykselle olisikin olemassa!

Kuitenkin oon huomannut, että tällä asialla on myös negatiivinen puolensa. Meidän kohdalla ehdittiin vähän jo ihmetellä miksi kehitystä liikkumisessa ei tapahdu ja pääsimme siitä myös fysioterapiaan. Lopputulema oli se, että nyt 7kk iässä Ilmari oppikin jo ryömimään eikä minkäänlaista huolta hänen motorisessa kehityksessä ole. Fysioterapeutti jopa vähän ihmetteli miksi olemme siellä. Oikeasti mä en itsekään missään vaiheessa ollut tosissani huolissani Ilmarin motorisesta kehityksestä, koska onhan 7kk vielä kovin pieni ja hän kuitenkin osasi kääntyä vatsalleen ja pyöriä kellonviisarina. Kuitenkin sitä helposti sokaistuu asioille ja ehtii hätääntyä, kun näkee muiden samanikäisten taitoja. Olen nimittäin huomannut, että erityisesti somen isommissa vauvaryhmissä äänessä ovat yleensä ne, joiden vauvat oppivat asiat erittäin ajoissa. Kun sitten oma oppiikin vähän myöhemmin tai vieläpä ihan normaaliin aikaan, ehtii huoli ja turhautuminen jo nousta. Miksi oma lapsi ei osaa, vaikka muut osaavat jo? Ikinä sitä ei omalta pieneltä vauvaltaan vaatisi mitään liikaa liian aikaisin, mutta kyllä se sellainen hätäily sitten äitilläkin nostaa päätään siinä kohtaa, kun tuntuu, että ”kaikki” kuukauttakin nuoremmat tekee jo sitä ja tätä ja oma vasta möllöttää paikallaan.

Olen huomannut lisäksi myös tuon yllämainitun asian seurauksena sellaisen ilmiön, että helposti se hämärtyy mitä tietyn ikäisen vauvan pitäisi osata. Saatetaan jopa ”vähätellä” oman lapsen taitoja. Todeta oman puolivuotiaan olevan vähän rauhallinen ja hitaasti kehittyvä tapaus, koska tämä osaa vasta kääntyä vatsalleen, pyöriä kellonviisarina ja vähän yrittää ryömiä eteenpäin.. Ai hidasta kehitystä vai?? Siinähän on puolivuotiaalle vauvalle jo paljon! Sitten on tapauksia, jotka eivät puolivuotiaana vielä käänny edes vatsalleen ja sekin on erittäin ok. Mutta voin silti kuvitella miten suuri huoli tälläisten ”kääntymättömien” vauvojen äideille nousee siinä kohtaa kun puhutaan hitaasta yksilöstä paljon suuremmilla taidoilla. Mä toivonkin, että jokaiselle sattuisi edes neuvolan terkkariksi sellainen yksilö, joka ei vaadi vauvalta liikaa vaan suhtautuu rauhallisesti asioihin. Huolestuu vasta jos siihen on aihetta, mutta ei kuitenkaan hätäännytä äitiä turhaan. Meille itselle on sattunut kyllä aivan ihana terkkari!

Mun mielestä tämä äitien vertaistuki ja erilaiset ryhmät antavat todella paljon ja on mukava vertailla kehitystä ja huomata, että muutkin oppivat ainakin osan asioista samaan tahtiin. Mutta välillä niille ei saisi antaa liikaakaan painoarvoa. Koska jokainen on kuitenkin täysin uniikki yksilönsä. Älä siis vertaile vauvoja liikaa toisiinsa tai odota omalta lapseltasi liikaa, liian aikaisin. Sama pätee yleisesti ottaen sosiaaliseen mediaan ja ihan meihin aikuisiinkin ihmisiin. On kiva lueskella ja katsella muiden juttuja, mutta pitäisi silti muistaa keskittyä täysin siihen omaan elämään ja arkeen eikä vertailla itseään muihin.

Vauvojen kehityksen ja kasvun vertailu, mitä sä oot siitä mieltä? 

2

This Post Has 4 Comments

  1. Joo se vertailu on kyllä oman kokemuksen mukaan tosi yleistä ja ei hyvä niin. Vauvat ja lapset kehittyy niin yksilöllistä tahtia ja vertailu mielestäni lisää pelkästään aivan tarpeetonta epävarmuutta yms negatiivista ja turhaa huolta.

    1. Nimenomaan! Ja kun siinä voi olla hyvätkin puolensa, mutta monesti taas aiheuttaa turhaan huolta ja murhetta. Ja varsinkin, kun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää asioita niin se vertailu ei ole kauhean kiva jos sitä tehdään lapsen kuullen.

  2. Mä ajattelen aika samanlailla! 🙂 on kivaa ”vertailla” koska onhan se ylipäätään kivaa kertoa omasta vauvastaan ja saada kuulla miten muilla samanikäisillä menee. Itse en ole ollut huolissani vaikka Milo ei vielä hirveesti liiku (viikonloppuna oppinut hieman ryömimään, ikä 7kk+) koska olen enemmän ajatellut sen niin että hän oppii kun hän itse on valmis ja vielä on aika helppoa kun ei tarvitse koko ajan olla silmät kiinni vauvassa. Olen oikeestaan ollut aika iloinen siitä että Milo on ottanut kaiken näin rauhssa, kun tiedän niitä joiden lapset ryömii jo 5kk iässä ja sitten saa koko ajan seurata ja vahtia ettei mitään tapahdu. Nyt voi vielä juoda aamukahvit ihan rauhassa jne 😀 mutta kyllä sitä välillä saa miettiä ettei vertaile liikaa, esim koko asiassa. Meidän poika on koko ajan kasvanut huimaa vauhtia ja moni myös huomauttelee siitä että ’onpas iso poika, ja isot pyöreät posket…’ niin välillä pitää muistuttaa itseään että hyvä asia vaan että hän kasvaa ja voi hyvin 🙂 ei hän mitenkään erityisen iso vauva ole, ja kaikki on hyvin muutenkin – mikä on pääasia!

    1. Kiva kuulla, että on samankaltaisia ajatuksia! 🙂 On siinä vertailussa ehdottomasti hyvät puolensa; voidaan jakaa juttuja mitä osataan tai ei osata ja täten monesti rauhoittuu itsekin, kun kuulee, että mennään samoissa. Mutta toisaalta siinä on myös varjopuolensa; varsinkin sitten kun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää asioita, silloin ei ole kiva jos sitä vertailua käydään lapsen kuullen.
      Ja sama juttu, oon ollut iloinen, kun Ilmari ei oo lähtenyt liikkeelle 5kk iässä! 😀 Paljon helpompaa mitä kauemmin toinen on paikallaan ja sitä paitsi, saa pitää ”enemmän vauvana” pidempään <3 Kaikissa on aina hyvät ja huonot puolensa! 🙂 Tuo koon kommentointi on myös varmasti mielipiteitä jakava juttu. Toiset ei tykkää yhtään jos pienestä asti kommentoidaan isoja poskia tai muuta. Vaikka hyvällähän sitä sanotaan niin silti. Vaikeita juttuja! Mutta ehdottomasti on tärkeää ja ihanaa, kun lapsi kasvaa hyvin!

Vastaa

Close Menu