Mitä kuuluu?

Koska mulla on nyt ollut vähän pitempi väli postauksissa ja sille on olemassa ihan selkeä syy, ajattelin nyt kirjoitella tälläisen rehdin kuulumispostauksen.

TYÖKUVIOT

Ensinnäkin, mun äitiysloma loppui ja hoitovapaa on alkanut. Päivätöihin en ole palaamassa vaan olen kotona nyt niin pitkään, kun mahdollista. Iltaisinhan mä oon tehnyt töitä jo syyskuun alusta asti. Eli maanantai- ja tiistai-illat kuluu Ilmajoki-opiston kolmen eri jumpan parissa. Oon noista jumpista tykännyt ihan hirveästi, joka kerta niitä lähtee vetämään mielellään! On mun mielestä erittäin tärkeää, että lähtee töihin mielellään eli tekee hommaa mistä nauttii. Aina se ei toki ole mahdollista, koska joskus vaan on tehtävä jotain elääkseen ja tienatakseen, mutta kuitenkin. Mutta jotenkin vielä tärkeämpää se on kuitenkin tälläisessä työssä. Kyllähän se näkyy jos teet tälläistä asiaa puolitehoilla ja jotenkin ilottomasti.

Noiden iltatöiden lisäksi mulle tuli uutta touhua arkeen, kun aloin marraskuun alussa hoitaa siskon 2-vuotiasta poikaa kaksi kertaa viikossa. Sisko synnytti juuri viime viikon lopulla kaksoset (<3!) ja oltiin sovittu, että tuo siskonpoika tulee jo vähän ennen sisarusten syntymää mulle ”virikehoitoon” ja jatkaa sitä luonnollisesti nyt sitten sisarusten synnyttyä. Tämä tosiaan sitten täyttää sitä alkuviikkoa ihan mukavasti, kun pari päivää kuluu kahden pienen pojan kanssa, joiden ikäero on vaan 1,5 vuotta.

Mulla on pitkästä aikaa ollut myös PT-asiakas. En ole niitä yli vuoteen ottanut paria satunnaista treeniohjelmaa lukuunottamatta eli pitkästä aikaa ollaan myös näiden hommien parissa ja sekin vie pienesti sitten aikaa.

Lisäksi julkistettiin sunnuntaina tieto, että meidän rakas Rintama sulkee ovensa. Yrittäjyys ei lopu kokonaan, mutta salin ovet suljetaan. Tää asia vaatii ihan oman postauksensa eli en tätä ala tässä sen kummemmin tässä kohtaa eritellä. Joka tapauksessa, tämä salin sulkeminen nyt ei sinänsä tässä kohtaa vie aikaa se kummemmin, kun sali itsessään tähän asti. Mutta tottakai tässä on ollut raskaita kuukausia takana kaikin puolin. Nyt sitten vielä reipas pari kuukautta jäljellä, kunnes tämä ajanjakso meidän elämässä päättyy.

TREENAAMINEN

Treeneissä mulla on tällä hetkellä menossa lepoviikko. Treenaaminen on nyt vienyt enemmän tai vähemmän aikaa. Jotenkin tuo alkuviikon työputki (siskonpoikakin on meillä yleensä ma ja ke-päivät eli ma-ke menee ”töissä”) vähän vielä hakee paikkaansa, jonka johdosta myös treenit välillä vähän jää vähille. Mutta eiköhän se tästä, kun arki asettuu ja tottuu uusiin kuvioihin. Treenaamassa oon kuitenkin käynyt pääasiassa vähintään kaksi kertaa viikossa ja lisäksi liikettä tulee itselle myös noissa opiston jumpissa mitä vedän. Treenit on kehittyneet ihan mukavasti, mutta vähän ennen lepoa alkas jo huomata, että ei vaan painot nouse enää samaan tapaan progressiivisesti eli lepo tuli paikalleen ja loppuviikosta korkataankin uusi Markuksen laatima treeniohjelma.

VAUVA-ARKI

Ilmari kasvaa koko ajan ja viikon päästä tuleekin ikää jo 10kk! Mulla tulikin tässä mieleen, että pitäisi pikkuhiljaa alata suunnitella 1-vuotissynttäreitä. 🙂 Toisaalta, joulu tässä välissä sekaa sen verran, että ei ihan meinaa osata ajatella niin pitkälle. Että josko nyt elettäis tuo joulu ensin ja katsotaan sitten. Kehitystä tulee jatkuvasti ja tuo pieni poika hoksaa koko ajan erilailla asioita. Hassuttelee, pelleilee ja on vaan niin vallaton tapaus. Lisäksi harjoittelee jo pieniä pätkiä tuetta seisomista eli jännä nähdä koska ne ensiaskeleet otetaan, tämän vai ensi vuoden puolella? Tällä hetkellä meillä tehdään hampaita, jonka vuoksi yöt on olleet vähän levottomampia. Mutta pääosin meidän yöt on menneet ihan mukavasti ja suurinpiirtein sillä kaavalla mitä viime postauksessa yöimetyksen vieroituksesta kirjoittelin. Vaikka nytkin hampaiden teko aiheuttaa levottomuutta, ei Ilmari kauheasti itkeskele maidon perään silti ylimääräistä eli maidolla ei ole tarvinnut rauhoittaa ja lohdutella kun ihan parina yönä ”ylimääräistä”. Edelleen mennään siis yksi imetys yössä periaatteella lukuunotttamatta paria poikkeusyötä jolloin on vaatinut toisenkin maitoannoksen rauhoittuakseen.

Vauvasirkus meillä päättyi viime viikolla ja katsotaan jatketaanko taaperosirkuksen puolella sitten ensi vuoden puolella. Loppuvuosi rauhoitutaan eikä jatketa enää muutamaa kertaa mitkä olisi tarjolla vielä ollut tähän jatkoksi. Itse harrastusta olisi voinut jatkaa, mutta aikataulutus rupesi jo vähän olemaan hankalaa ja väsyttävää, joten parempi nyt rauhoittua hetken. Vauvasirkuksesta olen kirjoittamassa erikseen postauksen tässä marraskuun mittaan, kunhan saan kuvaajan ottamia kuvia sirkuksesta!

Kaiken kaikkiaan nyt on siis meneillään paljon kaikenlaista eli postausvälit voi välillä venyä pitkiksi. Olisi lisäksi kiva kuulla mitä teille sinne ruudun toiselle puolelle kuuluu?

3

This Post Has 2 Comments

  1. Se, että kirjoitat juuri silloin kun sen aika on, on mun mielestä niin hyvä rytmi!
    Ihania talvisia kuvia <3

    1. Kiva kuulla.<3 Niinhän se on, väkisin ei ainakaan kannata kirjoitella!
      Kiitos, nyt on kyllä jo talvi taas väistynyt……. 🙁 😀

Vastaa

Close Menu