10.dieettiviikko: uniongelmia ja painotavoitteita

Nyt se maaginen dieetin puoliväli on ohitettu. Ja miten nopeasti aika onkaan mennyt tähän asti! Reilu 2kk dieetattu, reilu 2kk kisoihin. Välillä, mutta vain välillä, alkaa ihan jännittää, kun tajuaa miten vähän sitä aikaa kisoihin enää onkaan. Sitä, kun ei jotenkin osaa ajatella yhtään. Sitä menee omalla tavallaan huolettomasti, ”onhan tässä vielä aikaa”-asenteella. Varsinkin, kun vertaa ekan dieetin intoiluun. Silloin sitä oli tässä vaiheessa jo ihan täpinöissään.

Tämä dieettiviikko oli osittain todella perusmeininkiä. Ruokaa, treeniä, töitä… Tankkausta tiistaina ja sunnuntaina. Treeniä muina päivinä paitsi keskiviikkona. Keskiviikkonakin tosin poseerasin. Alhaisia hiilarimääriä, korkeita hiilarimääriä. Vähän kaikenlaista. Paino.. Noh, se pysyi aikalailla samassa. Se junnasi, joka ärsyttää mua ihan suunnattomasti. Peilistä katsoo selkeästi pienempi nainen ja yritänkin unohtaa sen puntarilukeman. Mutta jos nyt ollaan niinkin kaukana kuin kahdeksan kilon päästä edellisestä lavapainosta, niin eikö sitä nyt vähän saa hermoilla? Vaikka ei hätää, mun arvioitu kisapaino on jopa 4-5 kiloa korkeammalla, kun viimeksi. Mutta silti. Silti sitä hermoilee. Ja juuri tästä syystä munkin dieetistä on vastuussa joku muu kuin minä itse. Ei tarvitse itse ajatella ja hermoilla, vaan valmentaja tekee sen mun puolesta ja rauhoittelee jos meinaan hermostua turhaan. 🙂 Itse en varmaan pystyisi tässä kohtaa olla tarpeeksi kärsivällinen esimerkiksi ruokavalion päivityksen suhteen vaan muuttaisin suunnitelmia heti, kun ei tunnu tapahtuvan.

Yksi asia mikä on kuitenkin hauska huomata on se, että paino laskee korkeahiilaristen päivien jälkeen. Nyt ollaan siis todella hyvässä tilanteessa, kun kroppa käyttää hiilarit noin tehokkaasti hyödykseen. Siitä saa olla onnellinen! Treenitehot pysyy tosi hyvinä ja vaikka pientä väsymystä olisi, on treenipainot edelleen nousujohteisia, koska tankata saa niinkin usein kun viiden päivän välein.

Tälläkin viikolla mulla nimittäin alkas tulla taas uniongelmia ja väsymystä, mutta se ei silti vaikuta onneksi treeneihin vaan treeneissä oon pystynyt pääsääntöisesti edelleen tehdä ennätyksiä. Jos ei oteta lukuun tämän viikon lauantaita, josta lisää pian.

Perjantaina kävin katsomassa bikinikangasta. Bikinit ovat siis vielä ihan alkutekijöissään, mutta onneksi ei ole kiirettä. Nimittäin palavereita/sovituksiakin on mahdollista tehdä kuitenkin vaikka viikottain, kun ompelimo on niin lähellä.

Kankaita tuli kaksi ja valinta oli heti ihan selkeä ja molemmat oltiin ompelijan kanssa samaa mieltä. Väriä en paljasta vielä. 😉

Samalla vein ompelijalle ystävältä lainatut kisabikinit, että ompelija saa hypistellä niitä ja katsoa niistä vähän mallia siinä kohtaa, kun bikineitä aletaan tosissaan tehdä.

Viikonloppu oli meillä rauhallinen ilman pakollisia menoja. Vaan treeniä, oleilua ja sunnuntai-illan ryhmäliikuntatunti. Mun siis piti saada levätä ja nukkuakin ihan kunnolla, mutta kuinkas sitten kävikään. Jo perjantai-iltana tuskailin jonkin aikaa unen kanssa. En kuitenkaan mitenkään erityisen kauan. Unentulossa meni ehkä 1,5h, joka menee ihmeen nopeasti. Myös uni oli vähän katkonaista ja heräsin ekan kerran jo seitsemältä, mutta pakotin itseni lepäilemään ja torkkumaan vielä kahdeksaan.

Lauantain treeni ei kulkenut. Ei sitten millään. Mua väsytti ja suoraan sanottuna, aavistuksen sensuroituna v***tti.

Selvisin kuitenkin treenistä ihan kohtalaisesti ja edellisen yön ja sen treeniväsymyksen vuoksi olisi voinut kuvitella unen tulevan illalla hyvin. Mutta ei, eihän se niin mene. Lauantai-iltana odotin unta yli kolme tuntia. Lopulta nukahdin joskus puoli yhden jälkeen olohuoneen sohvalle, kun olin syönyt ylimääräisen banaaninkin unen toivossa. En tiedä oliko se se banaani vai joku muu, mutta lopulta uni tuli. Aamuyöstä siirryin sänkyyn ja kun Markus puoli 8 heräsi 10 tunnin yöunien jälkeen, hän kehotti mua nukkumaan ihan rauhassa vielä. Johon mä totesin, että ”ei, mä en jaksa ja halua enää, kun oon jo odottanut, että saa herätä” 😀 Eli taas sitä herättiin 7h katkonaisten unien jälkeen. Tuossa kohtaa olin ihan varma, että paino ei ole voinut laskea eikä painotavoitteeseen ole päästy, mutta toisin kävi. Ja niin mun paino oli sunnuntaiaamuna yli kilon alempi kuin muina päivinä.

Sunnuntaina sainkin tankkailla ja tankkauksen sekä äitin hyvän seuran avulla jaksoin hiihtää tunnin aerobisen.

Sellaista tällä kertaa! Mulla oli tosiaan tälle 10.viikolle tietty painotavoite asetettuna, jonka mukaan eletään 11.dieettiviikko. En kuitenkaan kerro tavoitetta ja sen syytä vielä. 😉 Voipi olla, että tuo asia vielä somesta selviää 11.viikon aikana, mutta jos ei, kuulette sen sitten viikon päästä! 

1

Vastaa

Close Menu