MÄ OON AIVAN LOPPU

Miten voikin ihminen olla samaan aikaan ihan loppu ja super onnellinen. Teimme 15.pv talokaupat, joten meistä tuli uuden kodin onnelliset omistajat.

Muutto itsessään on sitten niin hirveetä homma, että en tiedä mitään ärsyttävämpää. Aloitin tavaroiden pakkaamisen hyvissä ajoin ja kerta uusi koti on hyvin lähellä edellistä, kävin viikon aikana joka päivä viemässä ja purkamassa muuttolaatikoita uuteen kotiin. Itse muuttopäivänä kaikki vaatteet ja keittiötarvikkeet olivat jo paikoillaan, mikä helpotti sitä raskasta muuttopäivää huomattavasti. Heti kun huonekalut olivat paikoillaan, näytti koti jo suht valmiilta, eikä muuton jälkeen tarvinnut etsiä missä ovat lasit ja lautaset tai missä on vaatteita.

Ensimmäinen ilta ja yö oli aivan ihana. Olimme kaikki super onnellisia ja ihastelimme uuden kodin ihanuutta. Talomme ei ole uusi vain meille, vaan se on ihan uusi, eli kukaan ei ole tässä aikaisemmin asunut. Aamulla herätessä tuntui kuin olisimme ulkomailla. Aurinko paistoi isoista ikkunoista ja olo oli kuin olisi etelässä.

Arttu nauttii -ensimmäinen aamu uudessa kodissa

Arttu nauttii -ensimmäinen aamu uudessa kodissa

Danielilla oli muuton jälkeisenä aamuna peli ja sanoimme hänelle, ettei me millään päästä sitä katsomaan kun on niin paljon hommaa. Kun vein Danielin aamulla kentälle, totesi hän hieman allapäin, että harmittaa kun me ei päästä hänen viimeisiih peleihin ennen kun hän lähtee jenkkeihin. Välillä on tehtävä valintoja ja kun kyseessä ovat lapset, he vievät voiton aina. Muuttolaatikot eivät häviä mihinkään, ne odottavat varmasti. Lapset ovat meille aina etusijalla. Vaikka kyseessä on yksi peli, on se heille tärkeää, että he näkevät meidät kentän laidalla kannustamassa. Yllätimme vielä Danielin kun saavuimme kentälle, sillä äitini tuli myös katsomaan peliä.

daniel-poseland-helsinki-wolverines-alfaland

Uudessa talossa ei ollut ulkovarastoa ja kerta minä tein meidän varasto/askartaluhuoneesta itselleni toimiston, ei meillä ole varastotilaa ollenkaan. Ongelma on siis se, että jouduimme/joudumme miettimään mihin saamme sijoitettua edellisen asunnon ulkovaraston kamat.. Yritimme käydä kaikkia kamoja läpi ja heittää aika rankalla kädellä kamoja mitä ei olla vuosiin käytetty. Ongelma meillä on Arttu, hän kun haluaa hamstrata kaiken varastoon -Tällä on tunnearvoa ja tällä! Ei, tätä et heitä pois, Arttu sanoo kaikkeen mitä yritän heittää pois.

Palatakseni otsikkoon, olensuper onnellinen uudesta kodista mutta samanaikaisesti olen aivan loppu. Muutto on kirjaimmellisesti vienyt mehut. En ole päässyt tekemään töitä yhtä tehokkaasti kuin normaalisti ja se tuo vielä stressiä tähän. Vaikea yhdistelmä, mutta onneksi se onnellisuus on kuitenkin suurin tunne tällä hetkellä. Hyvä tästä tulee kun keskittyy siihen mistä voi olla kiitollinen ja onnellinen.

poseland-alfaland-ikea-tuolit

Ikeassa piti tietenkin käydä hakemassa uuden kalusteet meidän uuteen toimistoon, sekä tytöille sängyt. Voin sanoa, että oli sitten aika raskas reissu.. Yllä olevassa kuvassa testataan tuoleja ja Arttu halusi nähdä miltä hänen podcasti näyttäisi näillä tuoleilla.

Puuhapete vauhdossa

Puuhapete vauhdossa

Arttu ja Daniel ovat saaneet oikein urakalla koota uusia kalusteita meille. Tytöt saivat uudet sängyt ja meille tuli uuteen toimistoon kaikkea kivaa. Joudumme myös myymään kuvassa olevan sohvan, koska se on liian iso meidän olkkariin. Eli, jos joku on uutta sohvaa vailla, laita viestiä alona@poseland.fi

värikartta-tikkurila-sisustus-poseland-alona

Uuden talon hankinnan yhteydessä päätimme Artun kans, että tästä kodista tehdään meidän näköinen. Haluamme molemmat kodista paikan jossa voi rauhoittua, viettää laatuaikaa perheen kanssa ja missä on oikeasti mukava olla. Molemmat halusimme tyylikkään kodin, mutta kumpikin ollaan ihan yhtä paskoja sisustuksen suhteen. Päätimme siis turvautua ammattilaiseen ja valitsin oman suosikkini, Johanna Koskisen. Johanna on pitkään ollut minun kaveri Facebookissa ja olen aina ihaillut hänen kuvia omasta kodistaan. En itseasiassa tiennyt hänen olevan ammattilainen kun otin häneen yhteyttä. Tykkäsin hänen tyylistään niin paljon, että halusin hänet avuksi.

Johanna näyttää Artulle värikarttoja ja Arttu yrittää näyttää siltä, että se muka ymmärtää jotain. :)

Johanna näyttää Artulle värikarttoja ja Arttu yrittää näyttää siltä, että se muka ymmärtää jotain. 🙂

Tässä on erittäin mielenkiintoinen lehtihaastattelu Johannasta. Lue haastattelu TÄSTÄ.

Tällä kertaa Johanna kävi tutustumassa taloon, otti kuvia ja mittoja ja juteltiin vähän siitä mitä me halutaan. En malta odottaa, että päästään tekemään kaikki muutokset. Siihen saattaa mennä hetki, koska ihan kaikkeen ei voida kerralla investoida.

Tämä blogipostaus on kirjoitettu minun uudessa toimistossa. En enää istu portaiden alla, eikä minun kahviin tipu pölypalloja kun joku lapsista juoksii portaissa. Olen aivan poikki mutta onnellinen.

0

Vastaa

Close Menu